16.8. Tuottavuuden ja taloudellisen kasvun yhteys on entistä tärkeämpi Euroopalle Väitös kansantaloustieteen alalta

Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että työn tuottavuuden kasvuasteen lasku 1990-luvun jälkipuoliskolla voimisti tuottavuuden laskua Euroopassa, vaikka samaan aikaan energian käyttö on tehostunut. Talouden keskimääräinen reaalinen vuosikasvu on työn tuottavuuden dramaattisesta laskusta huolimatta pysynyt EU15-maissa vakiona.

M.Sc. Tahir Mahmood tarkastelee väitöstutkimuksessaan uusia lähestymistapoja talouden sektori-dynamiikan, tuottavuuden, energiatehokkuuden ja taloudellisen kasvun välisten yhteyksien tutkimiseen. Tuottavuus on koko taloudellisen kasvun perusta, ja se vaikuttaa eri alueiden kilpailukykyyn maailmanmarkkinoilla. Yksi syy siihen, miksi eurooppalaiset ovat rikkaampia kuin kolmannessa maailmassa asuvat keskivertohenkilöt on, että Eurooppa on tuottavampi.

Väestönkasvu ja globaalin talouden kasvu lisääntyvine tulo-odotuksineen merkitsevät useiden energiavarantojen nopeasti laajenevaa hyödyntämistä. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että Euroopassa taloudellinen kasvu vaikuttaa positiivisesti energiatehokkuuteen myös silloin, kun energiansäästämisen ja energiapolitiikan trendiefektien vaikutukset rajataan ulkopuolelle.

Informaatio- ja kommunikaatioteknologia (ICT) puolestaan luo potentiaalin tuottavuuden ja työllisyyden voimistamiseen talouden usealla sektorilla. Tutkimus osoittaa, että työpanoksen käyttö kasvaa työn tuottavuuden kasvun mukana juuri niillä teollisuusaloilla, joissa ICT:n rooli on merkittävä. Mahmood esittääkin tutkimuksessa, että tämän vuoksi työllisyyspolitiikan tulisi kohdistua aloille, joissa työttömyyden vähentäminen ei tapahdu työn tuottavuuden kasvun kustannuksella.

Perinteisesti talous jaetaan kolmeen sektoriin: maatalous-, teollisuus- ja palvelusektori. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että teollisuussektori on edelleen Euroopan talouksien ”veturi” kun taas laajeneva palvelusektori vaimentaa bruttokansantuotteen kasvua per capita.

Tutkimuksessa verrataan myös tuottavuuden kehitystä Suomessa maakuntatasolla vuosina 1975–2008. Tulokset ovat yhteneviä niin sanotun pääomafundamentalistisen näkökulman kanssa, jonka mukaan investoinnit fyysiseen pääomaan ovat myös pitkän aikavälin alueellisen kasvun tärkein lähde.

M.Sc. Tahir Mahmoodin kansantaloustieteen alan väitöskirja ”Sector Dynamics, Productivity and Economic Growth in Europe: A Panel Data Analysis” tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa.

Vastaväittäjänä on professori Hannu Piekkola Vaasan yliopistosta ja kustoksena professori Mika Linden Itä-Suomen yliopistosta.