Vanhanmallisia liikenneympyröitä rakennettiin Suomessa 1950- ja 1960-luvuilla. Ne eivät täyttäneet tehtäväänsä kovin hyvin, joten suosio hiipui. Nykyisin kiertoliittymiksikin kutsutut ympyrät kokivat kuitenkin renessanssin, ja niitä on valmistunut lyhyessä ajassa toista tuhatta. Nykyaikainen kiertoliittymä voi olla tehtävänsä lisäksi myös paljon muuta: Kiertoliittymän keskiö, nykytermein kiertosaareke, voi olla taidepuisto, paikallismaisema ja kunnan tai kulmakunnan käyntikortti.

Sekä fiktio- että tietokirjailijana ansioitunut Maarit Verronen valmisteli kirjaansa Turvaa ja taidetta – tarinoita liikenneympyröistä vuosikaudet. Tänä aikana hän teki lukuisia retkiä kiertoliittymien äärelle, tutustui niiden historiaan, kuunteli paikallisten ihmisten tarinoita ja pohti näiden rakennelmien muuttuneita ja pysyviä merkityksiä. Kaiken tämän hän on koonnut kirjaansa tiedonnälkäisen uteliaisuuden sävyttämällä pettämättömällä tyylillä ja syvän henkilökohtaisella otteella.

Maarit Verronen (s. 1965) on ollut kahdesti Finlandia-palkintoehdokkaana ja saanut vuonna 2018 tuotannostaan valtionpalkinnon. Hänen tuotantoonsa kuuluu kymmenen romaania, kymmenen novellikokoelmaa sekä matka- ja tietokirjoja.