Sääty-ylioppilaasta ensimmäisen polven sivistyneistöön hahmottaa Karl Mannheimin ideoiman sukupolvitarkastelun avulla Helsingin yliopiston jumaluusopin ylioppilaiden, tulevan papiston, yhteiskunnallis-poliittisten näkemysten muotoutumista vuosin 1853-1918. Tutkimuksessa erottuu kolme erityyppistä sukupolvea: varhaisen fennomanian sukupolvi, sisäänpäin kääntyneiden säilyttäjien sekä yhteiskunnallisen avautumisen sukupolvi. Ensimmäisen sukupolven vaiheissa korostui erityisesti ideologinen, kielellinen fennomania. Säilyttäjäsukupolven aikana puolestaan nousi esille yhteiskunnallinen konservatismi ja kamppailu kulttuurihegemoniasta. Suurlakon jälkeen hurskauselämää korostanut suuntaus vähitellen päättyi, ja uuden ylioppilaspolven kiinnostus kohdistui yhteiskunnallisiin kysymyksiin, mm. työväenkysymykseen.