Mitä tiedämme valokuvauksen kautta nykymaailmasta? Onko valokuvauksellista tietoa olemassa? Kuinka valokuvaa katsotaan tarkastelee eri näkökulmista valokuvan peruskysymyksiä ja nykyvalokuvauksen käytäntöjä sekä osoittaa radikaalisti uusia tapoja ymmärtää ja katsoa kuvia. Kirjoituksissa käsitellään valokuvauksen teoreettisia, taiteellisia, filosofisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Niissä kosketellaan ajan, tilan ja muistin luonnetta sekä valokuvallisen esittämisen eri muotoja. Mitä seuraa esimerkiksi siitä, että rajat taidevalokuvan ja dokumentaariseen valokuvan välillä ovat yhä häilyvämpiä? Miten länsimainen tapa katsoa kuvia poikkeaa esimerkiksi aasialaisesta?

Elämme kuvien täyttämässä kulttuurissa, jossa tarvitsemme yhä enemmän tietoa siitä, kuinka kuvat luovat ymmärrystämme maailmasta. Digitaalisen vallankumouksen jälkeen ajateltiin, että valokuvalla ei ole enää erityistä todistusvoimaa suhteessa kuvaamiinsa todellisuuksiin. Esittävä voima ja mimeettisyys ovat kuitenkin edelleen valokuvan peruslähtökohtia - silloinkin, kun tähdätään kuvitteelliseen. Valokuvan kyky vietellä, herättää levottomuutta ja liikuttaa meitä on edelleen ylivertainen.

Antologian näkökulma on globaali ja kansainvälinen. Artikkelit pohjautuvat Helsinki Photography Festival 2009 -tapahtuman yhteydessä järjestetyn symposiumin puhujien teksteihin. Kirjan kirjoittajat ovat tunnettuja taiteilijoita, kriitikoita, kuraattoreita ja tutkijoita muun muassa Belgiasta, Englannista, Espanjasta, Kolumbiasta, Norjasta, Ruotsista, Saksasta ja Suomesta: Francois Bucher, Stefanie Grebe, Emily Jane Major, Dawn M. Phillips, Damian Sutton, Johan Swinnen ja Richard Whitlock. Kirjan päätoimittaja on kansainvälisesti arvostettu valokuva-alan asiantuntija ja kuraattori Jan-Erik Lundström.