Senecan etiikkaa ja moraalia käsittelevä Kirjeet Luciliukselle (Epistulae Morales ad Lucilium) on hänen filosofisen tuotantonsa kirkkain helmi ja kosmopoliittinen ihmisrakkauden testamenttinsa.

Näissä ystävälleen viimeisinä vuosinaan osoittamissaan – epämuodollisissa mutta retorisesti loistokkaissa, lämminhenkisissä mutta aiheiltaan vakavissa – kirjeissään Seneca etsii stoalaisuudelle uskollisesti keinoja hyveen, viisauden ja onnellisuuden saavuttamiseksi, luonnonmukaisen elämäntavan löytämiseksi ja kuolemanpelon voittamiseksi.

Suvaitsevaan ja epädogmaattiseen tyyliinsä Seneca lainaa kilpailevien koulukuntien ajattelijoita, ja hänen kirjeensä ovatkin yksi tärkeimmistä stoalaisen ja hellenistisen filosofian lähteistä.