"Metsämaakiista, väkivalta ja neuvottelut Keski-Jaavalla" on etnografinen analyysi metsämaakiistasta tiheästi asutulla ylänköalueella Keski-Jaavalla, Indonesiassa. Antropologian alaan kuuluva väitöskirja käsittelee kiistan eri osapuolten valta-asemia metsämaakiistan eri areenoilla ja neuvotteluissa. Oikeusantropologiaan liittyvässä tutkimuksessa kysytään, millaisia oikeusperiaatteita ja lakeja maakiistassa on noussut esiin. Tutkimuksen keskeisen argumentin mukaan kulttuuriset ja kosmologiset orientaatiot vaikuttavat oleellisesti kiistan ratkaisuyrityksiin. Kiistan eri osapuolet väittävät että niillä on oikeus maan hallintaan; kiistassa nämä argumentaatiot heijastelevat osapuolten historiallisesti muodostuneita asemia ja Indonesian yhteiskunnan oikeuspluraalista tilannetta. Indonesian ja Keski-Jaavan metsät ovat hävinneet hyvin nopeasti Presidentti Suharton väistyttyä vallasta vuonna 1998. Väitöskirjan tarkastelemalla alueella valtion hallinnoimista metsistä suuri osa hakattiin muutamassa vuodessa. Väitöskirja osoittaa, ettei metsäkato johdu vain taloudellisen hyödyn tavoittelusta, vaan historiallisesti muokkautuneista valtasuhteista, globaalien ja kansallisten valtarakenteiden välittymisestä paikallistasolle, ja jännitteistä jotka kumpuavat näiden järjestelmien välisestä vuorovaikutuksesta.

"Contesting Forests and Power; Dispute, Violence and Negotiations in Central Java" is an ethnographic analysis of an ongoing forest land dispute and its negotiations in an upland forest village in the district of Wonosobo, Central Java. Rather than focusing only on the village site, this “ethnography of global connections” explores the inequalities of power in different negotiation arenas and how these power relations have had an effect on the dispute and efforts made to settle it. Today, national and transnational connections have an effect on how land disputes develop. This study argues that different cosmological and cultural orientations influence how the dispute and its negotiations have evolved. It draws its theoretical framework from legal and political anthropology by looking at the position of law in society, exploring state formation processes and issues of power. The dispute over state forest land is about a struggle over sovereignty which involves violence on the parts of different parties who maintain that they have a legitimate right to the state forest land. This anthropological study argues that this dispute and its negotiations reflect the plurality of laws in Java and Indonesia in a complex way. It shows that this dispute over forests and land in Java has deep historical roots that were revealed as the conflict emerged. Understanding land disputes in Java is important because of the enormous potential for conflicts over land and other natural resources throughout Indonesia. After the fall of President Suharto in 1998, disputes over access to state forest land emerged as a problem all over upland Java. As the “New Order” came to an end, forest cover on state forest lands in the Wonosobo district was largely destroyed. Disputes over access to land and forests took another turn after the decentralization effort in 1999, suggesting that decentralization does not necessarily contribute to the protection of forests. The dispute examined here is not unique, but, rather, this study attempts to shed light on forest-related conflicts all around upland Indonesia and on the ways in which differential power relations are reflected in these conflicts and the negotiation processes meant to resolve them.