Kaivonporarin kesä kertoo insinööriopiskelija Harri Lindroosin ensimmäisestä kesätyöstä vuonna 1970. Hänelle on tärkeää päästä nopeasti tilanteen herraksi ja oppia ymmärtämään mitä tehdään, mitä tavoitellaan, missä ajassa ja millaisen varustein. Lindroos oppiikin helposti tehtävän vaatimukset ja porakoneen mekaniikan. Myös korva harjaantuu erottamaan poikkeavia ääniä koneen puksutuksesta ja terän kolkutuksesta, sillä työtä tehdään urakalla eikä seisokkeja sopisi tulla. Työpäivät ovat pitkiä, ja porarilla on aikaa tarkkailla ympäristöä ja havainnoida asiakkaiden elämää. Joskus hän pääsee isäntäväen kahvipöytään ja saunaankin, mutta useimmiten häneen ei kiinnitetä mitään huomiota. Sitten kaivonporari pääsee lyhyelle lomalle ja ensimmäiselle retkelleen Turun saaristoon. Lindroos saa paljon irti siitäkin: hän tutustuu saaristoveneilyn aakkosiin, venemoottorin toimintaan ja ruotsinkielisen saariston asukkaisiin. Kaivonporarin kesä on paitsi hauska kertomus opiskelijan kesäansioista, myös mainiota ajankuvaa Turun lähiympäristöstä ja asukkaista, pienyrityksen arjesta, autoista ja nuorten miesten kesävietosta. Harri Lindroos on toiminut tulevien insinöörien kouluttajana Turun Tekussa ja Turun ammattikorkeakoulussa vuodesta 1974 lähtien. Vuonna 2008 Lindroosilta ilmestyi teos Sirkkalan pojat.