Hiljaisuuteen eristäytynyt Elisabeth, leskimies Otto ja nuori sarjakuvapiirtäjä Elias asuvat samassa rappukäytässä Etelä-Tukholmassa. He kaikki ovat ajautuneet elämässään umpikujaan eivätkä enää edes etsi tietä ulos. Kevään edetessä valo kuitenkin löytää tiensä sisään ikkunoista.

Lähetti kuljettaa Elisabethille kuuluvan kirjalähetyksen erehdyksessä Eliakselle. Elias koputtaa Elisabethin ovea palauttaakseen paketin ja ihmettelee, kun uusi naapuri ei avaa. Eliaksen mieltä askarruttava Elisabeth päätyy hahmoksi hänen piirroksiinsa. Kerrosta ylempänä omaa hiljaista arkeaan elää Otto, joka on omistanut elämänsä kirjoille.

Kirjojen kautta he kolme löytävät odottamattoman yhteyden, ensin toisiinsa ja sitten lopulta itseensä. Askel askeleelta heidän elämänkohtalonsa alkavat keriytyä auki. Kun mustarastas laulaa on mielessä viipyilevä kertomus yksinäisyydestä, ystävyydestä, kirjallisuuden voimasta, uskalluksesta rakastaa ja ottaa rakkautta vastaan.