Innostus on onnellisen ihmisen tunnusmerkki.

Teatterimiehen herkullinen henkilökuva tarjoaa kiehtovia kohtauksia ja ääneen kerrottuja tarinoita pitkän matkan käännekohdista.

Asko Sarkola ajautui sattuman oikusta Svenska Teaterskolanin oppilaaksi vuonna 1963. Kantapään kautta kaiken opetelleesta ummikosta tuli ohjaajalegenda Benno Bessonin luottonäyttelijä, Birgitta Ulfssonille kuin oma poika ja lopulta Suomen suurimman laitosteatterin johtaja. Laadukkaiden, omatulkintaisten musikaalien (Les Misérables, Tohtori Zivago) tuottaja Sarkola tunnetaan paitsi kansanteatterin, poliittisen revyyn, ranskalaisen farssin ja slaavilaisen sarkasmin ystävänä myös tekotaiteellisen teatterin vastustajana. Haastatteluihin perustuvassa välitilinpäätöksessään Sarkola kertoo avoimesti lapsuudestaan, elämänsä naisista ja oppi-isistään, Lilla Teaternin kultakaudesta ja taloudellisesti vaikeista vuosista, syvästä masennuksestaan ja onnistumisen mysteereistä. Sarkolan henkilökuvaa täydentävät läheisten ystävien, perheenjäsenten sekä kollegoiden haastattelut.

Apu-lehden toimittaja, filosofian maisteri Liisa Talvitie on uransa aikana kirjoittanut paljon teatterista ja tehnyt eri lehtiin lukuisia henkilökuvia näyttelijöistä. Hän on aiemmin julkaissut elämäkerrat diplomaatti Tatu Tuohikorvesta ja näyttelijä Sinikka Sokasta.