Koillismaalla ja Pohjois-Suomessa 1950-1970 vaikuttaneen maallikkosaarnaajan elämäkerta, jonka hänen tyttärensä on kirjoittanut. Tarina tuo esille vanhoollislestadiolaisuuden.

”Minä lupaan uhrata itseni kokonaan sinulle ja ne lahjat, jotka sinä minulle annat, aion käyttää sinun kunniaksesi niin paljon kuin minulla on voimaan, sinulta annettua.”

Nämä sanat kirjoitit Oulun Lääninvankilassa. Sinne olit päätynyt, kun olit keväällä 1918 kuunnellut omaatuntoasi kansalaissodan jälkeisissä tapahtumissa.

Olit oman tiesi kulkija, poikkesit kotiseutusi kirjoittamattomista säännöistä. Se johti sinut pois napatalon vanhimman pojan turvatusta osasta. Työmaasi olikin toisaalla.

Olit osa korpipitäjien kansan historiaa, kuljit kylästä toiseen jakaen sitä, mikä sinulle oli tullut tärkeäksi.