Opettajana elämäntyönsä tehnyt Liisa Sääskilahti o.s. Ylisirniö haluaa vaalia runoillaan Posion, Taivalkosken ja Kuusamon rajamailla sijaitsevan kotikylänsä Sirniön seppäkylän murretta. Kirjoittaja esittelee: Tätä murretta kuulee enää harvoin puhuttuna, kirjoitettuna sitä tapaa vielä harvemmin. Kirjailija Kalle Päätalon kotona puhuttiin tätä kieltä, mutta kirjoissaan hän on sitä aika vähän käyttänyt. Murteen sanontoja ja nimityksiä on kyllä paljon.

Itse olen syntynyt Posiolla, Sirniön seppäkylässä. Kylä on Taivalkosken rajamailla, kotoinen murre oli samaa kuin Taivalkoskella ja Kuusamossa. Kainuukin kuuluu samaan murrealueeseen. Murretta puhuva ei voi sanoa: Naapuri kävelee tiellä. Hänen kommenttinsa on: Siellä noapuri mennä touhottaa (lomsuttaa, koahasoo, pyyhkäsöö, kyhnyttellöö...) Sanakuvat elävät!

Mahatko enneä koskaa kuulla tätä loatusata kieltä! Voisikko sitä humista noavakuusikko Pyhityksen poatisella rinteellä, tahikka laulasko sitä sinisten voarain oallokko ison Koston takkoa?