Tuomiokirkon alttaripalvelijat

Nikolai Leskovia (1831-1895) on usein sanottu venäläisistä realisteista venäläisimmäksi. Muiden suurten venäläisten kertojien rinnalle hän nousi kuitenkin vasta 30 vuotta kuolemansa jälkeen - ensi sijassa siksi, että hänen uransa alkoi poliittisissa merkeissä. Hän arvosteli ensimmäisissä romaaneissaan vallankumouksellisen sivistyneistön nihilistisiä piirteitä ja sai, täysin erheellisesti, taantumuksellisen maineen.

Tuomiokirkon alttaripalvelijat on Leskovin laajan tuotannon keskeisimpiä teoksia. Se on ihastuttava pikkukaupunkilaiskronikka, etelävenäläisen Stargorodin kaupungin papiston ja muiden asukkaiden värikäs kuvaus. Terävän satiirisesti ja loistavan humoristisesti Leskov kuvaa kirkonpalvelijoita, joista varsinkin lapsensieluinen ja hurjaluontoinen diakoni aiheuttaa alati uusia kommelluksia kaupunkilaisten ihmeteltäväksi.