Suomi on korkean verotuksen maa. Veroilla on tärkeä rooli myös yritystoiminnassa. Niillä on tärkeä ohjausvaikutus, niillä voidaan edistää tai estää investointeja, yrityksen kasvattamista, rekrytointeja jne. Verot voivat olla yrittäjälle tuplaongelma. Yrittäjä itse on kansalaisena verovelvollinen. Verotettavaa tuloa tuottaa yleensä myös hänen yrityksensä.

Suomen verojärjestelmä on mutkikas. Veroasioiden hallinta vaatii panostusta. Ansojakin veroviidakkoon kätkeytyy: kartalla pitäisi pysyä. Yrittäjän voimavarojensuuntautumisen painopisteen tulisi olla kaukana veroista: veroasioiden tulisi hoitua hallittavana rutiinina yrittämisen yhtenä velvollisuutena ja puitteena.

Yrittäjän veroreviirillä on usein muitakin kuin hän itse yrityksineen. Siellä on hänen perheenjäseniään: huolehdittavina, perinnönsaajina, toiminnan jatkajina yms. rooleissa. Jokainen rooli vaatii tietotaitonsa. Osaamattomuus tekemisessä tai taitamattomuus suunnittelussa luo häipyvää hukkaa, turhia veroja ja yrittäjän reviirin alentunutta ostovoimaa, reviirin kutistumista.

Verotusta voi opiskella monella tavalla. Yksi on yrityksen ja erehdyksen tie: kun opiskelumuoto johtaa ristiriitoihin, riitoja ratkaistaan oikeusasteissa. Lopullisia vastauksia lainsäädännön tulkintaan antaa korkein hallinto-oikeus. Joihinkin ongelmiin lakikirja antaa suoran vastauksen: ikävä kyllä tätä peruslähdettä on usein vaikea tulkita. Lait myös muuttuvat melko usein: tuttuja ovat mainoslauseet vuosikymmenen ja vuosisadan yms. verouudistuksista. Lainsäädännön muutosten taustana ovat muuttuneet taloudelliset olot ja ilmiöt, vaihtelevat poliittiset tavoitteet, joskus jopa oikeusasteiden tekemät verotulkinnat.