Äiti rakastaa olla maalla. Hän rakastaa merta.
Hän rakastaa tuulta. Hän rakastaa metsää.
”Huomenna rakennetaan maja!” äiti sanoo.
Mutta minä en sano mitään. Minä pelkään.
Pelkään merta. Pelkään tuulta. Pelkään metsää.
Ja maalla täytyy pissata metsään.

Metsä on täynnä mönkijöitä ja merkillistä elämää. Jos pienen ihmisen täytyy pissata metsään, vastaan voi tulla mitä hyvänsä: kuusi joka tarvitsee apua, itkevä näkki tai hermostunut tulikärpäsjengi. Pikku ihmisen ensiaskeleet ovat haparoivia mutta käyvät varmemmiksi. Metsän kanssa voi ystävystyä.

Raapetöinä ja akvarelleina toteutettu salaperäinen kuvitus herättelee niin pienten kuin isojenkin lukijoiden mielikuvituksen.

Lena Frölander-Ulf (s. 1976) on kuvittaja, kirjailija ja graafikko, jota kiehtovat erityisesti pimeys, salaisuudet ja ornamentiikka. Hän pitää kursseja ja workshopeja maalauksesta ja kuvittamisesta, ja hänen töitään on ollut esillä näyttelyissä niin Suomessa kuin ulkomailla.