MTT:n julkaisuja. Sarja A 88. Lohkokohtaisia tietoja viljelykierroista, viljavuusluvuista ja tuotantopanoksista kerättiin perunan sopimusviljelijöiltä yhteensä 795 ha:n alalta. Tietoa perunasadon ulkoisesta laadusta ja kasvitaudeista kerättiin tärkkelys- ja lastuperunatiloilta. Tärkkelysperunan tuottajat olivat Etelä-Satakunnasta ja Etelä-Hämeestä, siemenperunan tuottajat Pohjois-Pohjanmaalta ja lastuperunan tuottajat Kristiinankaupungin ympäristöstä. Tässä raportissa esitetään synteesi kerätystä tiedosta ja luonnehditaan eri erikoistumisalojen ominaispiirteitä. Hanke sisältyy perunantuotannon tutkimusohjelmaan 1997–2000. Intensiivinen perunanviljely on keskittynyt suppeille alueille, joilla pystytään harvoin noudattamaan monipuolista kasvinvuorotusta. Magnesiumlannoitus ja vähäinen kalkitus on johtanut maan ravinnesuhteiden kehittymiseen liian magnesiumvoittoiseksi siemen- ja lastuperunan keskeisillä viljelyalueilla, joilla maan kalsiumtila on yleisesti heikko, ja huoli perunan kalsiumin saannin riittävyydestä on aiheellinen. Tärkkelysperunaa viljellään usein samoilla lohkoilla kuin sokerijuurikasta, ja maata kalkitaan, eikä kalsiumin saannissa liene vajausta. Keskimääräinen tärkkelys- ja lastuperunan typpilannoitus oli lähellä mukulasadossa poistunutta määrää, mutta fosforia annettiin yleensä selvästi enemmän kuin mukulasadon mukana poistui. Yleisin mukuloita vioittava tauti oli harmaahilse ja maltokaarivirusta esiintyi melko yleisesti. Tutkitut näytteet eivät sisältäneet hävitettäviä tai torjuttavia kasvitauteja. Lastuperunassa oli melko vähän mekaanisia vioituksia, mikä osoittaa, että perunaa pystytään käsittelemään hellävaraisesti. Tuotannon kestävyyden arvioiminen indikaattorien avulla ja tuotteen elinkaaritutkimus edellyttävät tuotantoketjua koskevaa yksityiskohtaista tietoa indikaattoreiksi valituista ominaisuuksista. Tämän hankkeen aikana karttunut tieto on tietokantoihin järjestettynä tutkimusta tekevien tahojen käytettävissä, ja se hyödyttää myös lannoitussuositusten tarkentamista.