Kun Pekka Leimu opiskeli Turun yliopistossa 1960-luvulla, Eurooppa oli poliittisesti jaettu kahtia rautaesiripulla. Jako itään ja länteen jatkui Euroopan ulkopuolellakin. Kaikki ajattelivat tuon tilanteen olevan ikuinen ja pysyvä - niin poliitikot, diplomaatit, tiedemiehet kuin sotilaatkin. Sen vuoksi Eurooppa kokonaisuutena ei tuona aikana kiinnostanut juuri ketään, ei myöskään kansatieteilijöitä. Tähän oli kuitenkin poikkeus: Turun yliopiston kansatieteen professori Ilmar Talve, virolainen pakolainen Suomessa. Hänen mielestään esiripun takaiset itäisen Keski-Euroopan maat olivat kulttuurisesti länsieurooppalaisia, samoin Baltian maat Viro mukaan lukien. Näin hän esitti asiat Euroopan kansankulttuurin luennoillaan, myös vuoden 1968 syksyllä, "Prahan kevään" päätyttyä miehitykseen. Hänen näkemyksensä alkoi toteutua vuonna 1989 toukokuun ja joulukuun välisenä aikana uskomattoman nopeasti. Mikä on Euroopan kulttuurialuejako tänään rautaesiripun ja Neuvostoliiton romahdettua sekä Naton ja EU:n laajenemisen jälkeen, mihin se perustuu ja mikä on Suomen asema siinä? Siitä on kysymys tässä kirjassa.

Kansatiede ja Euroopan kansat on tarkoitettu ajan tasalla olevaksi oppikirjaksi ja käsikirjaksi aiheesta. Koska kansatiede on yleissivistävä oppiaine, kirjalle löytynee lukijoita myös alan tutkijoiden ja opiskelijoiden piirin ulkopuolelta.

Pekka Leimu on toiminut Turun yliopiston kansatieteen lehtorina 1986-97 ja professorina vuodesta 1997 alkaen.