Myymäläautotoiminta alkoi maassamme vuonna 1932 osuusliike Elannon toimesta. Pyörille siirretty kauppa kasvoin erityisesti 1950- ja 1960-luvuilla merkittäväksi kaupankäynnin välineeksi Suomen maaseudulla, kun lukemattomat pienet ja suuret yritykset perustivat oman liikkuvan myymälän. Sillä tavoiteltiin sekä uusia asiakkaita että laajempaa reviiriä tilanteessa, jossa sisäiset ja ulkoiset muutokset alkoivat muuttaa kaupankäyntiä. 1930-luvun alkutilanteen ja sotien jälkeisen nousukauden päätteeksi päädytään 2000-luvulle, jolloin myymäläautojen määrä on romahtanut huippuvuosien yli 1200:sta liikkuvasta kaupasta vain noin kolmeenkymmeneen kauppa-autoon.

Tässä tutkimuksessa perehdytään myymäläautotoiminnan syntyyn, kehitykseen ja toiminnan hiipumiseen Suomessa asiakkaiden ja työntekijöiden omien muistojen kautta. Vuosien kuluessa autojen tekniikka kehittyi ja siirryttiin palvelusta itsepalveluun samalla kun asiakasmäärät kääntyivät laskuun. Myös kauppa-autojen yhteydessä erityispiirteitä saanut sosiaalinen kanssakäyminen niin asiakkaiden kuin henkilökunnan kesken on saanut uusia piirteitä tultaessa kohti nykyaikaa.

Ihmisten omat kokemukset tapahtumista ja tilanteista vuosien varrelta kertovat yhdessä valokuvien kanssa tästä jo lähes hävinneestä kaupankäynnin muodosta. Nykyisin myymäläauto tuntuu nostalgiselta ja eksoottiselta ilmiöltä, mutta menneinä vuosikymmeninä se kuului maaseudun jokapäiväiseen elämään. Tämä tutkimus on tallentanut osan tuosta jo hävinneestä suomalaisesta kulttuurista myös jälkipolville.