Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana lasten leukemian hoito on kehittynyt merkittävästi. Aikaisemmin kuolemaan johtaneesta taudista paranee nykyhoidolla tietyissä riskiryhmissä yli 80 % sairastuneista lapsista. Hoidon kehittymisen myötä väestössä on yhä enemmän niitä, jotka ovat sairastaneet syövän lapsena. Näinollen syöpähoitojen pitkäaikaiset sivuvaikutukset ovat lisääntyneet. Tässä työssä on selvitetty leukemiahoidettujen lapsipotilaiden motoristen oireiden pysyvyyttä, aivojen MRI- ja SPECT-löydösten vastaavuutta ja metotreksaattilääkkeen aivovaikutuksia eläinmallilla.
27 entistä potilasta tutkittiin viisi vuotta hoidon jälkeen ja kliinisessä tutkimuksessa havaittiin motorisia puutosoireita 35%:lla. Motoristen herätevasteiden mittauksessa todettiin ääreishermostossa johtumisen hidastumista. Keskushermoston johtumisen hidastuminen, jota on aikaisemmin todettu hoidon lopussa, näyttäisi palautuvan.
19 potilaalle tehtiin aivojen magneettiperfuusiotutkimus ja 17 potilaalle SPECT-tutkimus joko hoidon lopussa tai 4-8 vuotta hoidon loppumisen jälkeen. Tulokset osoittavat, että SPECT-tutkimuksella voidaan havaita perfuusiomuutoksia, joita ei todeta magneettiperfuusiotutkimuksella. SPECT-tutkimuksessa havaittujen perfuusiomuutosten kliininen merkitys on avoin.
Aivojen funktionaalisella magneettikuvauksella tutkittiin metotreksaatin mahdollisesti aiheuttamia keskushermostomuutoksia eläinmallissa. Aivojen perfuusio-, diffuusio ja aktivaatiokuvauksella todettavia keskushermostolöydöksiä ei voitu varmuudella osoittaa. Eläimet tutkittiin myös SPECT-menetelmällä dopamiinitransporttereiden tiheyserojen havaitsemiseksi, mutta tiheyseroja metotreksaattia saaneilla ja kontrollieläimillä ei havaittu. Eläinten aivot tutkittiin lopuksi dopamiinitransportterileimatulla autoradiografiatutkimuksella, joka ei antanut lisäinformaatiota metotreksaatin haittavaikutusten mekanismista