Leevi Sajamäki on syntynyt Parikkalan Melkoniemessä. Isä kuoli pojan ollessa kuusivuotias, ja neljätoistavuotiaana hän menetti myös äidin. Kun Sajamäen perheen kotimökki oli myyty pian äidin kuoleman jälkeen, poika joutui asumaan siellä mistä milloinkin työmaat olivat tai mistä sai alivuokralaisasunnon.

Nuoruudessaan Leevi Sajamäki hankki elantonsa paimenpoikana tai tekemällä taloissa kevyttä askaretta. Iän karttuessa hän kävi metsätöissä, puun kuorinnassa ja uitoilla. Kesäisin Leevi oli töissä Posti- ja lennätinlaitoksen Parikkalan työkunnassa, johon hän sitten pääsikin vakituiseksi linjamieheksi. Saatuaan siirron Sulkavan työkuntaan hän muutaman vuoden kuluttua pääsi työkunnan autonkuljettajaksi. Kun sitten Sulkavan työkunta lakkautettiin 1960-luvun puolivälin jälkeen, asemapaikaksi tuli Savonlinna.

Leevi Sajamäki kertoo rehellisesti ja hauskasti monivaiheisesta elämästään. Hänen kertomuksensa kautta saamme ainutkertaista tietoa, kuinka sotien jälkeen maaseudulle rakennettiin puhelinyhteyksiä pylväs pylväältä johtoja ja kaapeleita levittäen, ja kuinka kyläkuntien pienet puhelinosuuskunnat siirtyivät yksi toisensa jälkeen valtion omistaman Telen haltuun.