Runsaasti kuvitettu Luostarinmäki-kirja johdattaa lukijan astelemaan vanhan Turun katuja sille ainoalle yhtenäiselle puutaloalueelle, joka Turusta jäi jäljelle vuoden 1827 palon jälkeen. Kirja on tuhti tietopaketti 1800-luvun elämästä ja yli 30:stä käsityöalasta, joita esitellään Luostarinmäen verstaissa. Kirjan sivuilla pääsee tutustumaan miltä näytti leskimiehen asunto 1900-luvun alussa tai kultaajan verstas 1800-luvulla. Pienet tietolaatikot selventävät mitä ovat tykkimyssyt, mikä moninainen merkitys on vesitynnyreillä talojen nurkilla ja mitä kuuluu nokikolarin varusteisiin.
Lukuisten entisajan elämän kuvausten ansiosta lukijalle selviää monia jo unholaan jääneitä asioita 1800-luvun elämästä. Luostarinmäki oli aikoinaan monen maalta kaupunkiin saapuneen ihanne asuinpaikka. Siellä oli mahdollisuus omaan maatilkkuun ja asuntoon, oli ulkorakennukset kotieläimineen ja pihat hyötykasveineen. Tämä elämän moninaisuus näkyy kirjan sivuilla. Opaskirjamaisen teoksen tekstistä vastaa tutkija Leena Vuori ja rakennusten vaiheista tutkija Johanna Viitaharju.