Kuorolaulu on suosittu toimintamuoto Tansanian evankelisluterilaisessa kirkossa, ja monenlaisia kuoroja on paljon. Tutkimukseni keskittyy yhden luterilaisen hiippakunnan (North Central Diocese) kuoroihin ja kuoronjohtajiin (walimu wa kwaya) Tansanian pohjoisosassa. Tutkimuksen pääkysymys on: Millä tavoin kuorojen ohjelmistot ovat mukana erilaisten identiteettien rakentumisessa yhden
tansanialaisen luterilaisen hiippakunnan kuorojen keskuudessa?

Tässä tutkimuksessa uskonnollinen maailmankatsomus ja kirkollinen konteksti luovat pohjan kuorojen toiminnalle. Kuorot määrittelevät itseään myös tekemällä esimerkiksi musiikillisia tai organisaation rakenteeseen liittyviä valintoja. Toistuvuus ja rutiinit ovat tärkeitä tekijöitä kuorojen yhteenkuuluvuuden tunteen luojina. Ne korostuvat tässä ympäristössä, jossa kuorot kokoontuvat harjoituksiin useita kertoja viikossa ja osallistuvat jumalanpalvelukseen joka sunnuntai. Jumalanpalvelukset ja kuorojen monet roolit niissä ovat tärkeitä tilanteita kuorojen itseymmärryksen muotoutumiselle. Kuorot näkevät itsensä aktiivisina toimijoina: ne välittävät kristillistä sanomaa ja tukevat seurakuntalaulua.