Väitös oikeustaloustieteiden alalta Väittelijä: Nari Lee Väitösaika ja -paikka: 21.06. klo 12.00, AU 206, Aurora, Joensuun kampus Globaalistumisen ja uusien kommunikaatiovälineiden myötä niin perinteisistä tuotteista kuin informaatiosta on tullut massatuotteita, joita jaetaan ja kaupallistetaan laajassa mittakaavassa. Vaihdantaan osallistuu useita toimijoita kansainvälisellä tasolla, minkä seurauksena useat innovaatioprosesseihin osallistuvat toimijat voivat esittää immateriaalisia oikeuksia koskevia vaatimuksia. Immateriaalioikeudet ovat kuitenkin yksilöllisiä oikeuksia, mikä tarkoittaa, että oikeus keskittyy yhdelle taholle, joka valvoo innovaation käyttöä ja edelleen kehittämistä yhden maan toimintamalleihin sidottuna. Monet toimijat ja intressiryhmät luovat paineita nykyisen mallin kehittämiseen. LL.D, KTL Nari Lee on Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa tarkastellut patenttioikeuteen kohdistuvia muutospaineita informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) alalla. Tutkimuksessa havaittiin, että muutospaineita tuo muun muassa patenttioikeuksien sirpaloituminen eli fragmentoituminen, joka voi jopa ehkäistä innovaatioiden käyttämistä. Viime vuosikymmeninä patenttioikeutta on Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa muutettu ja sallittu näin enemmän ja laajempia oikeuksia, minkä seurauksena useissa oikeuksissa on päädytty kapeampaan suojaan ja joskus myös päällekkäisyyksiin. Suurempi määrä oikeuksia ja oikeuksien haltijoita on johtanut haettavien käyttölupien määrän lisääntymiseen. Oikeuksien lisääntyminen taas aiheuttaa lisäkustannuksia innovaatioiden parantajille ja jatkokehittäjille, mikä vaikuttaa alan markkinakilpailuun. Monioikeustilanteissakaan ei todennäköisesti synny hallintaongelmia silloin, kun kaikki tietävät, kenen suostumusta tarvitaan idean käyttämiseen ja mitä ei saa tehdä ilman lupaa. Tämä ei kuitenkaan päde IT-patenteissa, koska useimmat nykyaikaiset IT-tuotteet sisältävät monia osia ja moduuleja, joihin kaikkiin liittyy useita oikeuksia. Kun oikeuksien hierarkiaa ei ole olemassa ja yksikin lupa puuttuu, kokonaistuotetta ei voi tuottaa laillisesti. Jos oikeuksien haltijat tietävät, ettei kokonaistuotetta voi tuottaa ilman heidän suostumustaan, he voivat väärinkäyttää oikeuttaan ja kieltäytyä antamasta käyttölupaa. Näin useiden oikeuksien olemassaolo sirpaloi teknologiaa. Jopa tilanteissa, joissa on olemassa yksi oikeus yhteen teknologiaan, IT-alan keksintöä voidaan joskus jakaa ja käyttää osissa. Esimerkiksi kännyköiden sähköpostijärjestelmän keksintö voi vaatia useita kännykkämalleja, useita palveluja ja palvelun tarjoajia sekä käyttäjiä ottamaan yhden askeleen samanaikaisesti jopa eri maissa. Samoin softakeksinnön eri koodielementit voidaan kirjoittaa yhdessä maassa ja yhdistää tai kopioida toisessa. Ei ole kuitenkaan selvää, missä ja milloin kaupallisen hyödyntäjän tulee hakea lupaa. Monet toimijat voivat tällä tavoin fragmentoida oikeuden. Koska patentoituja keksintöjä ei saa käyttää kaupallisesti ilman oikeuden haltijan suostumusta, eikä ole selvää, miten sitä voisi hakea, käyttäjät voivat päättää, etteivät hyödynnä innovaatiota. Patenttijärjestelmän instituutiot – lainsäädäntö, tuomioistuimet, hallinnolliset organisaatiot tai markkinat – voivat tarjota ratkaisuja useiden oikeuksien ja toimijoiden väliseen koordinaatioon. Ratkaisua ei kuitenkaan voi luovuttaa pelkästään yhdelle instituutiolle. Esimerkiksi lainsäädännön tarjoama vahvempi yksinoikeus voi sivuuttaa yksityisten markkinatoimijoiden roolin, mikä heikomman suojan oloissa johtaisi kaupalliseen menestykseen. Samoin markkinaperusteiset ratkaisut, kuten patenttipoolit, olisi mahdollisesti alistettava hallinnolliseen valvontaan, jotta voitaisiin ehkäistä kilpailua rajoittavia kartellivaikutuksia. Tapauksissa, joissa suostumusta käyttää oikeutta kieltäydytään antamasta, tuomioistuimelle voidaan antaa oikeus sovitella ja lakia voidaan joutua muuttamaan käyttöoikeuden sallivaksi. Ratkaisun monien toimijoiden aiheuttamaan moninaiseen paineeseen tulee olla pluralistinen. LL.D, KTL Nari Leen oikeustieteen alan väitöskirja ”Exclusion and coordination of fragmentation – Five Essays Towards a Pluralistic Theory of Patent Right” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Antonina Bakardjieva-Engelbreckt Tukholman yliopistosta ja kustoksena professori Soili Nystén-Haarala Itä-Suomen yliopistosta.