Tiivistelmä: Tämän tutkimuksen kohteena on eri toimialoilla Kokkolassa työskentelevien henkilöiden ruotsin kielen tarve eri työtehtävissä. Tutkimukseni keskeisin tavoite on hyvin käytännönläheinen. Haluan selvittää, minkä tyyppistä tutkimukseeni osallistuneiden organisaatioiden (N=5) henkilöstön työssä tarvittava ruotsin kielen tarve ja käyttö on ja minkälaista ruotsin kielen koulutustarvetta organisaatioiden henkilöstöllä on. Lisäksi selvitän organisaatioiden edustajien kokemuksia aiemmasta yhteistyöstä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun toimijoiden kanssa ja halukkuutta yhteistyössä kehittää ruotsin kielen koulutusta. Päädyin siihen, että tutkimuksellani on toimintatutkimuksen ja opettaja tutkijana - ajattelun piirteitä. Molemmissa opettajien katsotaan olevan keskeisessä asemassa, kun ratkaistaan ongelmia ja kun ratkaisuja testataan käytännössä. Opettajan ja tutkijan työn yhdistäminen tutkimukseni kautta on omiaan rikastuttamaan työtäni ammattikorkeakouluopetuksen kieltenopetuksessa ja sen kehittämisessä. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelen ruotsin kielen opetusta ohjaavia kehystekijöitä ammattikorkeakouluissa, työelämälähtöistä ja toiminnallista kieltenopetusta sekä ammattikorkeakouluja työelämässä tarvittavan kielitaidon täsmäopetuksen kehittäjinä. Päädyin suorittamaan tutkimukseni aineiston keruun haastattelemalla henkilö-kohtaisesti viidellä eri toimialalla Kokkolassa toimivia asiantuntijoita ja asiakaspalvelijoita (N=16). Teemahaastattelu sopi parhaiten tiedonkeruumenetelmäksi, koska minulla oli teema-alueet tiedossa. Haastattelua varten suunnittelin kaksi haastattelurunkoa, yhden tutkimuksessa mukana olevien organisaatioiden koulutuksesta vastaaville (N=5) ja toisen samojen organisaatioiden henkilöstön edustajille (N=11). Tutkimukseni tulokset osoittavat, että työhön liittyvissä tilanteissa suullinen ruotsin kielen taito on tärkeä. Asiakaspalvelu, puhelintilanteet ja sosiaaliset tilanteet nousivat tutkimuksessa tärkeimmiksi. Ruotsin kieli toimii yhtenä henkilöstön työvälineenä päivittäin varsinkin suullisissa tilanteissa. Tulokset osoittavat selkeästi, että henkilöstön ruotsin kielen heikkoudet ovat ammattisanasto, keskustelutaidot ja puheen sujuvuus. Koulutustarve suuntautuu räätälöityyn koulutukseen ja painottuu suullisen kielitaidon kehittämiseen. Organisaatioiden näkemykset yhteistyömahdollisuuksista olivat pääsääntöisesti myönteisiä. Kokemukset jo järjestetyistä ruotsin kielen koulutuksista ovat olleet hyviä. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tulisi perehtyä aitoihin, autenttisiin työtilanteisiin jalkautumalla yrityksiin ja selvittää, minkä tyyppistä ruotsin kielen taitoa siellä tarvitaan. Tutkimukseni osoittaa, että tutkimuksen kohteena olleet organisaatiot ja niiden henkilökunta olivat tiedostaneet ruotsin kielen osaamistarpeen ja olivat valmiita panostamaan ruotsin kielen kehittämiseen. Organisaatiot odottavat kuitenkin täydennyskoulutusta tarjoavilta yrityksiltä alan substanssin hallintaa, kannustavia ja autenttisia opetusmenetelmiä ja -tilanteita ja ennen kaikkea paneutumista alan ammattisanastoon. Tutkimukseni tulokset osoittavat myös, että monet suomenruotsalaiset eivät käytä omaa äidinkieltään vaikka se on mahdollista. Silloin suomenkielisen on hankala kääntää ruotsin kielelle, vaikka haluaisi kokeilla osaamistaan.