Voitto Hellsten (1932-1998) on ainoa suomalainen urheilija, joka on saavuttanut sileillä pikajuoksumatkoilla henkilökohtaisen olympiamitalin sekä henkilökohtaisen mitalin myös Euroopan mestaruuskilpailuissa. Näiden kansainvälisten tapahtumien ohella elämäkertateos nostaa monipuolisesti esiin hänen suuren roolinsa maaotteluissa, joiden merkitys oli varsin huomattava silloisessa urheiluelämässä.
Suomalaiselle urheilukansalle Hellsten tulikin erityisen läheiseksi maaottelujen - varsinkin Ruotsia vastaan käytyjen - supersankarina. Ennen vuotta 1951 Suomi oli hävinnyt suurella piste-erolla kaikki sodan jälkeiset Ruotsi-ottelut. Juuri maaottelunäytökset kymmenien tuhansien katsojien edessä ja niiden radioinnit loivat hurmoksen ja tekivät Hellstenistä legendan, jonka nimi oli lähes kaikkien suomalaisten huulilla.
Kun Suomi kukisti vuosina 1954 -1960 Ruotsin kaikissa maaotteluissa, usein viidessä lajissa esiintyneen Hellstenin osuus oli aivan keskeinen. Nämä yhteenotot olivat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta erittäin tasaisia. Ilman Hellstenin mukanaoloa Suomi olisi voittanut vain vuonna 1958, jolloin Ruotsi kukistui Helsingissä 55 pisteen erolla.
Voitto Hellstenin osuus oli aivan ratkaiseva myös siinä, että Suomi voitti vuosina 1957 - 1958 kaikki yleisurheilumaaottelunsa, vaikka vastassa olivat Ruotsin ohella suurvallat Saksa, Englanti ja Ranska.
Voitto Hellsten loi omalla tavallaan kansakuntaamme uutta uskoa menestykseen ja luottamusta tulevaisuuteen juuri siihen aikaan, kun sotakorvaukset oli maksettu ja maamme itsenäisyys alkoi tuntua todelliselta. Hellsten on ilman epäilyksiä yksi itsenäisen Suomen valovoimaisimmista urheilusankareista.
Suosituin Suomalainen -äänestyksissä Hellsten oli vuosien ajan kärkipäässä;1956 jopa ykkönen jättäen taakseen tasavallan presidentti J.K. Paasikiven ja hänen seuraajansa Urho Kekkosen. Hellsten itse valittiin uransa jälkeen kaksi kertaa eduskuntaan.