Musiikin oppimistilanne sisältää aina ihmistä syvältä koskettavia ulottuvuuksia ja sillä voi olla kauaskantoisia merkityksiä ihmisen kasvulle ja elämälle. Tämän vuoksi ei ole samantekevää, millaisin eväin ja asentein opettaja oppilaansa kohtaa. Musiikin opettamisessa tarvitaan herkkiä tuntosarvia, sensitiivisyyttä, jolla olemme toisen käytettävissä tietoinemme ja taitoinemme, mutta myös ihmisinä ja kanssakulkijoina.
Laura Huhtinen-Hildénin väitöskirja käsittelee musiikin opettamiseen liittyvän asiantuntijuuden rakentumista ja ammatti-identiteetin kehittymistä opiskeluaikana. Huhtinen-Hildén on tutkinut opiskelijoiden merkittäviä pedagogisen oivalluksen hetkiä ja tärkeitä oppimiskokemuksia matkalla musiikkipedagogiksi sekä koulutuksen kehittämistä paremmin opiskelijoiden oppimisen polkuja tukevaksi. Tutkimus nostaa esiin musiikin opettajaksi oppimiselle tärkeitä elementtejä ja koulutuksen kehittämisen suuntaviivoja.
Tutkimuksessa piirtyy kuva musiikin opettamisesta, jossa tarvitaan herkkävaistoisuutta oppijan tarpeita kohtaan sekä vuorovaikutuksen ja ryhmätilanteen syvällistä ymmärrystä. Nämä osa-alueet nousevat merkittävään rooliin musiikin opettamisen asiantuntijuudessa, koska niiden kautta opettajalla olevat taidot ja tiedot päätyvät opetustilanteessa oppijan avuksi hänen oppimiselleen ja musiikkisuhteelleen parhaalla tavalla. Tutkimuksen mukaan ”pedagogisen sensitiivisyyden” kypsyminen on haastava, mutta palkitseva prosessi.
Tutkimus herättää pohtimaan musiikin opettamisen taustalla vaikuttavia arvoja ja oppimis- ja opettamiskäsityksiä sekä musiikin opettamisen asiantuntijuuden laajempia käyttömahdollisuuksia yhteiskunnassamme. On opittava näkemään musiikin oppiminen oppijan ja hänen elämäntilanteensa kautta. Musiikki voi olla osana hyvää elämää kaikissa elämänkaaren vaiheissa. Opettaja tarvitsee erilaisia työkaluja ja lähestymistapoja voidakseen kohdata erilaisia oppijoita musiikin maailmassa. Käsitykset oppimisesta ja opettamisesta muovaavat myös sitä, millaisen asiantuntijuuden rakentumiseen koulutus tähtää. Laajempi näkökulma musiikin opettamiseen mahdollistaa ammattitaidon, jota voidaan käyttää hyvinvoinnin lisäämiseksi yhteiskunnassa myös uudenlaisissa ympäristöissä.
- Kaikista ei tarvitse tulla huippuja, ja harrastamisen voi aloittaa vaikka eläkeläisenä. Yhteisöllisen kokemuksen syntyminen, tunteiden ilmaiseminen tai elämän ilon löytäminen musisoinnin kautta ovat upeita pedagogisia tavoitteita, ja niiden onnistuminen vaatii opettajalta asiantuntemusta, Huhtinen-Hildén korostaa.
Huhtinen-Hildén korostaa musiikin opettamisen oppimiseen ja ammatilliseen kasvuun kytkeytyvää emotionaalista puolta sekä oppimisen kokonaisvaltaisuutta. Hän haastaa musiikin opettajia kouluttavat tahot pohtimaan koulutuksensa laatua opiskelijan oppimisen tukemisessa. Opiskeluaikana on musiikillisten taitojen oppimisen rinnalla kasvettava opettajaksi, opittava ymmärtämään itseään ja sen kautta myös tulevia oppilaita. Lisäksi on otettava vastaan opettajana kasvamisen ja kehittymisen jatkuvan ammatillisen kehittymisen haaste.
- Hyvän ammattitaidon kasvu ja työelämän muuttuvia tarpeita palvelevan asiantuntijuuden kehittyminen vaatii tuekseen uudenlaisia käytänteitä ja toimintakulttuuria, Huhtinen-Hildén toteaa.
Tutkimuksessa haastateltiin kymmentä musiikkipedagogiopiskelijaa, joiden koulutuksessa on kehitetty uudenlaisia oppimisympäristöjä, yhteisöllistä toimintakulttuuria, oppimisen tukemiseen tähtääviä käytänteitä ja laaja-alaista ammatillista näkökulmaa. Tämän lisäksi tutkimus tuo tietoa koulutuksen kehittämisprosessin myötä muovautuneista menetelmistä ja käytänteistä.
