Väitöskirjatyössä tutkittiin kilpirauhasen vajaatoiminnan yhteyttä sappitiekivien syntyyn.

Retrospektiivisessä potilastutkimuksessa todettiin sappitiekivipotilailla esiintyvän merkittävästi enemmän kilpirauhasen vajaatoimintaa kuin terveillä kontrollipotilailla tai sappirakkokivipotilailla. Eräs mahdollinen sappitiekivien synnylle altistava tekijä on sappitien sulkijalihaksen, Oddin sfinkterin, huonontunut toiminta. Vesihaudekokeissa osoitettiinkin kilpirauhashormonien vähentävän sappitien sulkijalihaksen supistumista, ja siten kilpirauhasen vajaatoiminnassa sappitien sulkijalihaksen toiminta voi olla puutteellista. Lisäksi eriasteisen kilpirauhasen toiminnan vaikutusta yleisesti sapen virtaukseen selvitettäessä todettiin, että kilpirauhasen vajaatoiminnan aikana sapen virtaus hidastui, ja se parani, kun kilpirauhashormonilääkityksen myötä kilpirauhasarvot normaalistuivat. Edelleen kilpirauhasen liikatoiminnassa sapen virtauksen todettiin nopeutuvan.

Johtopäätöksenä väitöskirjatyössä todettiin, että kilpirauhasen vajaatoiminnassa sappitien sulkijalihaksen toiminta saattaa olla puutteellista, mikä voi johtaa sappiteiden hidastuneeseen tyhjenemiseen ja siten edesauttaa sappitiekivien syntyä. Tuloksilla on tärkeä kliininen merkitys, sillä diagnosoimaton kilpirauhasen vajaatoiminta on erityisesti vanhemmilla naisilla varsin yleistä, ja siten sappitiekivipotilailta tulisikin tutkia myös seerumin kilpirauhasarvot, jotta myös mahdollinen sappitiekivien synnylle altistava tekijä tulisi hoidettua.