Näyttelyjulkaisu: Carl Larsson - Unelmia harmoniasta Turun taidemuseossa 16.9.2011-8.1.2012

Ruotsalaisen taiteen mestarin Carl Larssonin (1853-1919) rakastettu kuvamaailma on esillä Turun taidemuseossa 16.9.2011-8.1.2012. Näyttely Carl Larsson - Unelmia harmoniasta kertoo taiteilijan elinympäristön ja läheisten vaikutuksesta hänen taiteeseensa. Esille nousevat erityisesti varhaiset Ranskassa, Grèz-sur-Loingin kylässä, tehdyt maalaukset sekä myöhemmät taiteilijan Sundbornin-kodissa, Ruotsin Taalainmaalla, luodut teokset. Kummankin alueen luonne ja siellä vietetty arki ikuistui teoksiin romantisoituna maalaiselämänä, jonka sisältämä douceur de vivre, elämän suloisuus, ihastuttaa yhä.

Carl Larssonin elämä sai uuden suunnan Pariisin lähistöllä sijaitsevassa Grèz-sur-Loingissa, jossa hän tapasi tulevan vaimonsa, taiteilija Karin Bergöön (1859-1928). Grèzissä myös Larssonin taide uudistui. Hän omaksui ranskalaisen ulkoilmarealismin ja maalasi ensimmäiset intiimit perhekuvansa. Akvarellitekniikalla saavutettu keveys ja hienostunut värienkäyttö toivat Larssonille hänen pitkään kaipaamaansa tunnustusta. Ruotsiin palattuaan Larssonin tyyli alkoi pikkuhiljaa kehittyä sille tunnusomaiseen piirustukselliseen suuntaan, jossa näkyi niin japanilaisen taiteen kuin art nouveaun vaikutus. Vaimo Karin, lapset ja oma koti toimivat Larssonin jatkuvina innoittajina ja hänen teoksistaan tuli ruotsalaisen perheidyllin ja pittoreskin boheemielämän esikuvia. Larsson ja hänen omaleimainen, koristeellinen tyylinsä tunnetaankin parhaiten näistä kotiaiheisista akvarelleista, joissa aika on pysähtynyt lapsuuden lämpimään ja levolliseen sunnuntaitunnelmaan.

Carl Larssonin perhepiirissä maalaamat tuokiokuvat levisivät maailmalle kuvakirjoina. Kirjat kuten De mina (1895, Minun perheeni), Ett hem (1899, Kotona) ja Spadarfvet (1906, Maalla) tekivät sekä Carl Larssonista että hänen perheestään ja heidän talostaan Lilla Hyttnäsistä tunnetun. Carl ja Karin Larsson olivat nykyaikaisen kodinsisustusideaalin edelläkävijöitä. Heidän kotinsa poikkesi ajalle tyypillisistä raskailla huonekaluilla ja tummilla sävyillä sisustetuista porvariskodeista. Larssonit kokivat, että kodin tuli kuvastaa asukkaitaan. He muokkasivat huonekaluja mieleisekseen, sekoittivat eri tyylejä ja rikkoivat ulko- ja sisätilan välistä rajaa. Tärkeänä osana sisustusta olivat Karinin suunnittelemat modernit tekstiilit.

Carl Larsson nimesi johtotähdikseen valoisuuden, kepeyden ja iloisuuden vaikkei hänen oma persoonansa aina toistanutkaan näitä sävyjä. Myyttiset mittasuhteet saaneen maineen takana eli ristiriitainen ja toisinaan raskasmielinenkin taiteilija, joka kohtasi vaikeuksia ja kritiikkiä etenkin julkisten töidensä osalta. Monipuolisen taiteilijauran luonut Carl Larsson kuvitti myös lukuisia julkaisuja, joista näyttelyssä nähdään Victor Rydbergin Singoallaan (1894) tehdyt vaikuttavat alkuperäistyöt.