Olennainen asia koulutustarpeen kannalta on työntekijän tekemä työ ja siinä tapahtuvat muutokset.
Tarkastelen tutkimuksessani koulutustarpeen määrittymisen prosessia. Tutkimuskontekstina on henkilöstökoulutuksena tapahtuva tietojenkäsittelyn koulutus. Henkilöstökoulutusta toteutetaan organisaatioiden ja yritysten sisällä. Se on aikuiskoulutuksen osa-alue, joka ei juuri sisällä formaaleja aineksia. Henkilöstökoulutus on kuitenkin viime aikoina alkanut saada myös muodollista tunnustusta lisääntyneen oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisten näyttötutkintojen myötä. Tutkimusaineiston olen hankkinut noin 2100 työntekijän julkishallinnon organisaatiosta. Tutkimuksen materiaali koostuu sekä määrällisestä kyselyaineistosta että laadullisesta teemahaastatteluaineistosta. Kyselytutkimuksen tuottaman tiedon avulla kuvaan niitä rakenteellisia piirteitä, jotka leimaavat koulutustarpeen määrittymistä tutkittavassa organisaatiossa. Samalla määrällinen aineisto toimii lähtökohtana laadulliselle tutkimusosiolle; se tuottaa omalta osaltaan uusia näkökulmia laadullisen tarkasteluun. Laadullisen aineiston avulla pyrin syventämään määrällisen aineiston antamaa kuvaa tutkimuskohteesta. Sen tehtävänä on tuottaa tietoa työyhteisöjen sisäisistä koulutustarpeen määrittelyprosesseista ja yksilöiden asioille antamista merkityssuhteista. Asetan tutkimuskohteeni informaatioyhteiskuntakehitykseen Manuel Castellsin (1996, 1997, 1998) tarkastelujen avulla. Samalla pohdin sitä, kuinka suomalaisen informaatioyhteiskunnan kehittyminen on vaikuttanut varsin byrokraattisen julkisorganisaation toimintaan ja sitä kautta työntekijöiden tietojenkäsittelyn koulutustarpeeseen. Tutkimusteorianani on Anselm Straussin (1978) ajatukset sosiaalisesta järjestyksestä neuvoteltuna järjestyksenä. Teorian mukaisten neuvotteluelementtien avulla tarkastelen koulutustarvetta koskevia organisaation rakenteita ja työyhteisöissä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Olennainen asia koulutustarpeen kannalta on työntekijän tekemä työ ja siinä tapahtuvat muutokset. Yksilö käy jatkuvaa keskustelua oman työnsä ja sen sisällön kanssa. Tietotekniikan tulo yrityksiin ja organisaatioihin on omalta osaltaan tuonut uusia piirteitä työhön. Toinen merkittävä asia koulutustarpeen kannalta on suhde esimieheen ja hänen kanssaan käytävät neuvottelut. Niitä voidaan käydä monella tavalla ja erilaisella intensiteetillä. Vertaiset työtoverit eivät tämän tutkimuksen tulosten perusteella ole kovinkaan merkittävässä asemassa koulutustarpeen määrittymisen prosessissa. Työelämän koulutuksen tarkasteluun kuuluu tärkeänä osana myös koulutusintressien pohdinta. Onko koulutuksen lähtökohtana työntekijän yksilölliset kehittymistarpeet vai työnantajan tarve kehittää työvoimaansa entistä osaavammaksi? Pyrin selvittämään, mikä merkitys koulutusintresseillä koulutustarpeen määrittymisen prosessissa. Asiasta saa varsin harmonisen kuvan tutkimuskohteena olevasta organisaatiosta. Koulutusintressit näyttävät olevan varsin samansuuntaiset. Valta ja vallankäyttö liittyvät olennaisesti henkilöstökoulutuksen koulutustarvemäärittelyihin. Valta ilmenee päätöksentekoina osallistua koulutuksiin. Tämän tutkimuksen mukaan valtaa on sekä työntekijällä että työnantajaa edustavalla esimiehelläkin. Esimies joutuu usein käyttämään suostuttelevaa valtaa ohjatessaan työntekijöitä koulutukseen. Esitän tutkimustulokset kahdella tasolla: empiirisen tutkimuskohteen tasolla ja kasvatustieteellisen substanssin tasolla. Tutkimuskohteen tasolla kuvaan niitä tutkimusorganisaation sosiaalisia vuorovaikutussuhteita, jotka tuottavat työntekijän näkemyksen koulutustarpeesta. Empiiristen tutkimustulosten ohella koostan mallin koulutustarpeen syntyprosessista. Mallin avulla pyrin kuvaamaan prosesseja, joiden tuloksena syntyy käsitys koulutustarpeesta henkilöstökoulutuksessa. Asiasanat: aikuiskoulutus, henkilöstökoulutus, koulutussuunnittelu, koulutustarve, tietojenkäsittely