Monet Yleisradion ohjelmatyöntekijät ovat julkaisseet muistelmia, mutta tekniikasta on kerrottu harvemmin. Ainut Yleisradion tekniikan historiaa käsittelevä teos on vuonna 1996 julkaistu tohtori Kari Ilmosen Yleisradion historian kolmas osa. Teknillinen johtaja Paavo Velander on julkaissut vuonna 1986 suppeahkon muistelmateoksen "Kidekoneesta väritelevisioon". Yleisradion tuotantotekniikan yli-insinööri Pentti Pesari on vastaavasti muistellut omaa uraansa ja ennen kaikkea Yleisradion televisiotoimintaa vuonna 2005 julkaistussa kirjassaan "Näköradiosta digitelevisioon".
DI Jorma Laihon 40 vuoden ura Yleisradiossa kattoi ajanjakson vuosina 1973-2013. Tänä aikana Yleisradio muuttui tekniikaltaan hyvin omavaraisesta yhtiöstä enimmäkseen ostopalveluja käyttäväksi mediataloksi.
Monet yhtiön omat tekniset toiminnot on nyt ulkoistettu ja TV- ja radiotekniikka on muuttunut lähes täysin digitaaliseksi. Kirjoittajan oma ammattiura osui juuri tähän digitaalitekniikan läpimurtoon. Monet kirjoittajan uran aikana toteutetut hankkeet ovat häipyneet jo historian hämäriin. Suurelle yleisölle monet kirjassa kerrotut yksityiskohdat ja värikkäät tapahtumat ovat täysin tuntemattomia. Kirjoittaja selostaa myös paljon kritiikkiä herättäneen Digita Oy:n syntyhistorian omasta näkökulmastaan itse koettuine yksityiskohtineen.
Uran edetessä kirjoittajan ura eteni teknisistä tehtävistä kohti ylintä johtoa ja pitkä ura teknisenä johtajana 2001-2013 tarjosi mielenkiintoisen näköalapaikan ison yhteiskunnallisesti merkittävän mediatalon joskus melko värikkääseen taustamaailmaan. Kirja kertoo elävästi yhtiön valtapeleistä erityisesti vuosina 2001-2013 ja valottaa poliittisesti sitoutumattoman ammattilaisen ja entisen masto- ja antenni-insinöörin kohtaamia vaikeuksia tuulisella huipulla.
Kirja on hyvä läpileikkaus Yleisradion tekniikan kehityksestä, erään diplomi-insinöörin urakehityksestä ja muutosten vaikutuksista insinöörien työhön.