Ei mitään metafysiikkaa, ei vähääkään idealismia, ei pienintäkään jumalaa. "Luonto ei ole käyttänyt kuin yhtä ja samaa taikinaa."
Ranskalainen lääkäri La Mettrie - leiskuva poleemikko ja verraton seuramies - eteni fysiologian kautta naturellin viisauden ja kulturellin nautinnon filosofiaan. Palkkana oli hyljeksintä, pesänryöstö ja unohdus.
L'homme machine (1747) on ranskalaisen materialismin ensiesitys, kiistellyn tekijänsä suorasukainen pääteos ja ajattelun historian pahamaineisimpia kirjoja. La Mettrie sitoo ajattelun elimistyneeseen aineeseen. Eläinmekanismista (Descartes) ja jumalaisesta automaatista (Leibniz) hän etenee ihmiskoneeseen, joka eläinten lailla reagoi herkästi ympäristöönsä. Monimutkaisuutensa turvin ihminen voi olla etevämpi muita.
Valistus omi La Mettrien ajatuksia, mutta antoi hänen leimautua elostelun asiamieheksi. Kesti yli sata vuotta ennen kuin kunnia palautettiin ja edelläkävijyys tunnustettiin. Kyborgi-innosta huolimatta nykyaika on jälleen unohtanut Herra Koneen.
"Tarttukaamme siis kokemuksen sauvaan ja jättäkäämme kaikki filosofien turhat mielipiteet historiaan.