Yhteiskunnan monimuotoistuminen, globaalit muutokset ja murrokset näkyvät koulun arjessa sekä heijastuvat koulun toimintaan ja rooliin. Millaiset ovat koulun ja sen johtamisen tulevaisuuden näkymät? Tarvitaanko tulevaisuuden turbulentissa ja joustavassa yhteiskunnassa nykyisenkaltaisia muodollisen pätevyyden osoittavia koulutodistuksia? Vai voisiko osaamisen saavuttaa joustavasti ja aidosti elinikäisen oppijan malliin – työn ja opiskelun vuorotteluna hyödyntäen myös vapaa-ajan toiminnassa ja harrasteissa saatua osaamista? Entä, millaisia kasvatuksellisia tehtäviä koululla on? Onko tulevaisuudessa edelleen tilaa ja tarkoituksenmukaisuutta institutionaaliselle koulukasvatukselle vai rakentuuko tulevaisuuden yhteiskunnan kansalaisuus ja siihen kasvattaminen muiden foorumeiden esimerkiksi sosiaalisen median kautta?

KM Marjo Kyllönen kuvaa tutkimuksessaan asiantuntijamenetelmää käyttäen yleissivistävän koulutuksen vaihtoehtoisia skenaarioita 2020-luvulla sekä selvittää koulun organisaation ja sen johtamisen edellytyksiä näissä skenaarioissa. Koulua tarkastellaan yhteiskunnallisena instituutiona, jolloin koulun ja sen johtamisen tulevaisuus kytkeytyvät yhteiskunnallisiin kehitystrendeihin ja koulutuspolitiikkaan. Samalla koululla itsellään on keskeinen merkitys tulevaisuuden yhteiskunnan hyvinvoinnille ja menestymiselle.

Tutkimuksessa rakennetaan kolme vaihtoehtoisen tulevaisuuden skenaariota; toivottu tulevaisuus, uhkakuvien tulevaisuus ja todennäköinen tulevaisuus. Toivottu tulevaisuus muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä skenaariosta: Monitoimikeskus-, Oppimiskeskus- ja Verkostokoulu. Uhkakuvien tulevaisuus rakentuu toisilleen vaihtoehtoisista Lamaantuvan koulun tai Markkinoiden koulun kehityssuunnista. Todennäköinen tulevaisuus sisältää piirteitä sekä toivotun että uhkakuvien skenaariosta, mutta on selvästi lähempänä toivotun tulevaisuuden skenaarioita kuin uhkakuvien tulevaisuutta.

Tutkimuksen synteesinä muodostuu kokonaisnäkemys tulevaisuuden koulun ja sen johtamisen onnistumisen edellytyksistä sekä uhista. Koulun kehittymisen mahdollisuudet ja esteet löytyvät sekä sisäisistä että ulkoisista tekijöistä. Koulun toiminnan ulkorajoja määrittävät yhteiskunnan kehittyminen, koulun asema ja rooli yhteiskunnassa sekä se, miten koulun toimintaa säädellään ja ohjataan niin valtakunnan kuin paikallisella tasolla. Keskeistä on myös, millaiseksi koulun tehtävät tulevaisuuden yhteiskunnassa muotoutuvat ja onko nykyiselle institutionaaliselle koululle enää tarvetta.

Koulun sisällä kasvun mahdollisuudet löytyvät siitä, miten koulu kehittyy organisaationa sekä avautuu ympäröivään yhteiskuntaan. Ympäristössä tapahtuvat muutokset johtavat väistämättä siihen, että kouluissa tarvitaan koko rakenteeseen kohdistuvaa muutosta ja rohkeutta kriittisesti tarkastella olemassa olevia toimintaa. Koulun tulevaisuuden ja sen johtamisen kannalta tarvitaan uudenlaisen toimintalogiikan syntymistä, joka mahdollistaa perinteiset sektorirajat ylittävän verkostoituvan yhteistyön. Tämä puolestaan edellyttää siirtymistä koulun perinteisestä yksin tekemisen kulttuurista yhteisölliseen ja dialogiseen toimintakulttuuriin. Kriittiseksi menestystekijäksi tulevaisuuden koulussa nousee jaetun johtajuuden toteutuminen.