Evakkotyttö Letti-Leenan pitkä taival päättyy, kun saavutaan uuteen kotiin.

Leena hätkähti hereille. Hevonen oli pysähtynyt, ja äidin ääni kutsui häntä. Oltiin perillä. Mutta eihän tämä ollut oikea koti! Missä oli tuttu kuisti? Missä puutarha ja se suuri pihlaja? Ei näkynyt edes navettaa eikä saunaa. Leenaa itketti.

Äiti hoputti sisään. Siellä paha mieli vähän hellitti, kun vastassa olivat tutut huonekalut tutussa järjestyksessä. Kamarissa oli Leenan ikioma sänky, ja sen päällä hänen rakas kangaskoiransa. Leena otti sen syliinsä ja nuuhki siitä kodin hajua.