Elintarvikkeen hintamarginaalilla tarkoitetaan elintarviketeollisuuden, kaupan ja muiden väliportaiden osuutta elintarviketuotteen kuluttajahinnasta. Hintamarginaalit ovat kasvaneet pitkällä aikavälillä niin Suomessa kuin muissa teollistuneissa maissa. Kehityksen taustalla on useita syitä, mm. elintarvikehygienian tiukentuneet standardit, tuottavuuserot ketjun eri osissa, maatalouspolitiikan muutokset, kansainvälisen kaupan vapautuminen sekä elintarviketeollisuuden ja varsinkin kaupan keskittyminen. Tämä tutkimus pureutuu tarkemmin kahteen edellä mainituista seikoista: maataloustuen ja tuottavuuden vaikutuksiin. Tarkastelemme aluksi yksinkertaisen kysyntä- tarjontamallin avulla, miten maataloustuki vaikuttaa elintarvikkeiden hinnanmuodostukseen ja hintamarginaaleihin. Vaikutus on samankaltainen riippumatta siitä, kohdennetaanko tuki tuottajahinnan, tuotosmäärään vai tietyn tuotantopanoksen käytön perusteella. Ostajan markkinavoima vahvistaa hintamarginaalin kasvua entisestään. Tällöin osa maataloustuesta päätyy niiden toimijoiden katteisiin, joilla on markkinavoimaa. Toisaalta epätäydellinen kilpailu saattaa toimia vastavoimana sille, että maataloustuki vääristää tuotantoa. Tuottavuuden kasvu elintarvikeketjussa alentaa reaalisia yksikkökustannuksia ja johtaa viime kädessä alhaisempiin kuluttajahintoihin. Jos tuottavuus kasvaa alkutuotannossa muita ketjun toimialoja nopeammin, kilpailullisilla markkinoilla tuottajahinnat laskevat elintarvikkeiden kuluttajahintoja nopeammin, jolloin sekä absoluuttiset että suhteelliset hintamarginaalit kasvavat. Tarkastelemme tätä selitystä sekä kysyntä-tarjonta mallin että empiirisen tutkimuksen keinoin. Toimialatason pitkän aikavälin tilastot osoittavat, että kokonaistuottavuus on kasvanut maataloudessa keskimäärin nopeammin kuin tukku- ja vähittäiskaupassa, ja ero on erityisen selvä verrattuna elintarviketeollisuuteen. Erilainen tuottavuuskehitys ketjun eri osissa on pitkällä aikavälillä keskeinen syy hintamarginaalien kasvuun sekä Suomessa että muissa teollisuusmaissa. Tuottajahintojen ja tuottavuusindeksien yhteisintegroituvuusanalyysin tulosten perusteella kokonaistuottavuuden yhden prosentin kasvu alentaa tuottajahintaa keskimäärin yhdellä prosentilla.