Raamatuntulkinta ja kirkon oppi ovat pitkään olleet jännitteessä. Eksegetiikkaa ei ole koettu teologian palvelijaksi, vaan pikemminkin ilkeäksi isännäksi. Se on pyrkinyt määrittelemään, millä ehdoilla kirkon keskustelu oppisisällöistä olisi käytävä. Uusi aika tuo mukanaan uudet tuulet. Kansainvälisessä keskustelussa eksegetiikan ja opin välisen yhteyden tarkastelu on nousussa ja alan teoksia julkaistaan runsaasti. Vuoropuhelu Raamatun tutkijoiden ja dogmaatikkojen välillä elää uutta kukoistuskautta. Teologian avautuminen omille lähteilleen on ollut mahdollista erityisesti sekularismin kriisiytymisen kautta. "Modernin" ohjelmat on kyseenalaistettu lähes kaikilla aloilla. Siksi uudet puheenvuorot kummaltakin taholta ovat tervetulleita täyttämään sitä tyhjiötä, jonka maallistunut teologia on vuosikymmenten aikana jättänyt. Iustitia 28 pyrkii omalta osaltaan tarjoamaan pieniä avauksia tähän suuntaan.