Tietokoneet harrastuksena - mitä siitä seuraa?
Suomalaisista lapsiperheistä yli 80 % omistaa tietokoneen. Useissa perheissä tietokoneiden suurkäyttäjiä ovat lapset ja nuoret, jotka tuo maaginen laite on ensin lumonnut ja sitten kahlinnut. Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan sekä teorian että käytännön tasolla tietokone¬harrastukseen liittyviä tekijöitä. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. harrastuksen yhteys koulumenestykseen, identiteettiryhmien (hakkerit, pelaajat, yleisharrastajat) väliset erot sekä bittinikkarin fyysinen kunto. Kokoavana taustateoriana toimii Pekka Himasen laatima hakkerietiikka. Tutkimusaineisto koottiin Assembly 2002 ?tapahtuman yhteydessä Helsingissä.
Tulosten perusteella tyypillinen tietokoneharrastaja on noin 19-vuotias poika, joka on harrastanut tietokoneita yli 10-vuoden ajan. Tietokoneiden parissa pojat viettävät keskimäärin noin 33 tuntia viikossa ja tytöt 25 tuntia, usein koulun ohella. Koulussa tietokoneharrastajat menestyvät kuitenkin yleensä hyvin. Harrastusaktiivisuus on yhteydessä koulumenestykseen siten, että yli 40 t viikossa tietotekniikkaa harrastavien koulumenestys mm. englannin kielessä on merkitsevästi parempi kuin vähemmän harrastavien. Paljon harrastavat saavuttivat myös parempia tuloksia kaikkien aineiden sekä lukuaineiden keskiarvoissa, matematiikassa sekä teknisessä / tekstiilityössä. Sen sijaan liikunnassa paljon tietokoneita harrastavat menestyivät muita huonommin.
Tutkimustulokset avaavat mielenkiintoisia uusia näkökulmia mm. harrastustoiminnan ja kotikasvatuksen kehittämisen, opettajan oppilaantuntemuksen, oppilaiden yksilöllisyyden huomioimisen, tietokone¬harrastajan itsetuntemuksen, nuorisokulttuurin, minäkuvatutkimuksen sekä informaatioyhteiskunnan analyysiin kannalta