Tutkimuksessa on selvitetty, millaisia käsityksiä ja kokemuksia aikuiskoulutuskeskusten henkilöstöllä on benchmarking-toiminnasta. Benchmarking-tekijöiden lisäksi on mitattu benchmarking-toiminnalle yksilöllisiä ja organisatorisia edellytyksiä luovia tekijöitä. Sellaisia ovat organisaatioon ja työhön sitoutuminen, työn haasteellisuus, tiimiprosessien hallinta, henkilöstön ohjaus ja laadunhallinta. Tältä pohjalta on pyritty arvioimaan benchmarking-toiminnan mahdollisuuksia aikuiskoulutuskeskusten kehittämistyössä. Kyselytutkimukseen vastanneista 38% ilmoitti tuntevansa benchmarking-käsitteen, mutta ainoastaan 18%:lla oli kokemusta benchmarking-toiminnasta. Henkilöstöryhmien välillä havaittiin eroja mm. koulutustason mukaan benchmarking-toiminnan mahdollisuuksissa. Mitä korkeampi on koulutustaso, sitä suuremmiksi arvioidaan benchmarking-toiminnan mahdollisuudet. Yhdelle aikuiskoulutuskeskuksen koulutusosastolle perustettiin työtehtävien mukainen benchmarking-tiimi, joka toteutti benchmarking-prosessin. Benchmarkingin avulla pyrittiin erityisesti kehittämään tiimityötä. Keskeinen prosessin osa oli vierailun järjestäminen benchmarking-partnerina toimivaan yritykseen. Benchmarking-prosessin seurauksena koulutusosaston tiimikäytännöissä ja asiakassuhteiden hallinnassa alettiin soveltaa uusia toimintatapoja. Tutkimuksen tulosten valossa benchmarkingia voidaan pitää tarkoituksenmukaisena välineenä aikuiskoulutuskeskusten kehittämistyössä. Oppilaitoskohtaisten, oppilaitosten välisten ja oppilaitosten sekä muiden organisaatioiden välisten vertailujen avulla saadaan kartoitetuksi toimivia käytäntöjä. Näiden soveltaminen omaan toimintaan on haasteellista ja vertailuista saatavat hyödyt voivat olla merkittäviä. Tutkimuksessa on esitetty käytännön malli benchmarking viemiseksi ammatillisiin aikuiskoulutuskeskuksiin.