Vuosi 1918 tuntuu kirjallisuudessa, mutta
kahtiajaot eivät päättyneet sisällissotaan.
Vastakkainasettelut halkovat kansaa, kaupunkeja,
perheitä, kieliä ja mieliä.

Kaunokirjallisuus nostaa esille syviä ristiriitoja,
repii auki haavat mutta myös parantaa niitä. Kirjailijat
kuten F. E. Sillanpää, Veijo Meri, Kjell Westö,
Anneli Kanto ja Pajtim Statovci ovat kirjoissaan
sukeltaneet yhteisöjen tajunnan väkivaltaisiin pohjavirtoihin. Mitä sieltä löytyy?

Kirjassa johtavat kirjallisuudentutkijat ja tunnetut
taiteilijat seuraavat vuoden 1918 jättämiä jälkiä.
Kirjassa kysytään, miten vastakkainasettelut näkyvät
ja kuuluvat suomalaisessa yhteiskunnassa ja kirjallisuudessa. Jäljistä olemme pääsemättömissä – siksi
historian haavoja on hoidettava. Tieteilijöiden ja
taiteilijoiden esseissä proosa lavenee teatteriin, musikaaliin, kuvataiteeseen ja sarjakuvaan.