Työssä tutkittiin immunohistokemiallisella menetelmällä matriksin metalloproteinaasien-2 ja-9 (MMP-2, MMP-9), niiden estäjien (TIMP-1) ja neovaskularisaation ilmentymistä 257:n erilaisia hematologisia syöpiä sairastavien potilaiden kliinisissä näytteissä. Tuloksia verrattiin tautien kliinispatologisiin ilmentymiseen ja potilaiden ennusteeseen. Akuutissa myeloisessa leukemiassa MMP-2:n esiintyminen oli vaihtelevaa ja korreloi voimakkaasti ennusteeseen. 82% potilaista, joiden blastiosolut ilmensivät MMP-2:ta oli elossa 3 vuotta diagnoosista, kun kaikki potilaat, joiden blastisolut olivat negatiiviset kuolivat tautiinsa 13,5 kk sisällä diagnoosista. Luuydinsiirron saaneilla potilailla ero hävisi. Jos tämä tulos voidaan toistaa laajemmassa aineistossa, voi tämä tarkoittaa, että MMP-2 määritys voisi olla hyödyllinen diagnostinen testi huomioitavaksi potilaiden rutiininomaisessa hoidon valinnassa. Akuutissa lymfaattisessa leukemiassa MMP-2:n ja MMP-9:n ilmentyminen olin määrältään vähäistä. Kun sitä oli todettavissa, se korreloi vahvasti taudin leviämiseen verenkierron ja luuytimen ulkopuolelle elimiin ja imusolmukkeisiin. Perifeerisissä lymfoomissa ei todettu minkäänlaista korrelaatiota taudin leviämisen ja entsyymiekspression välillä. Tästä huolimatta MMP-9 esiintyminen korreloi huonoon ennusteeseen kaikissa lymfaattisissa taudeissa. Kiinteissä kasvaimissa metalloproteinaasien ennustetta huonontava vaikutus selitetään lisääntyneellä leviämiselle, mikä tässä aineistossa piti paikkansa ainoastaan akuutin lymfaattisen leukemian suhteen. Tämä tarkoittaa sitä, että MMP-9:llä täytyy olla tyvikalvon pilkkomisen ohella myös jokin muu keskeinen tehtävä pahanlaatuisten kasvaimien käyttäytymisessä. Tämän tarkempi määrittely vaatii jatkotutkimuksia, mutta on perusteita olettaa, että sillä voisi olla yhteys lymfoomien herkkyyteen lääkehoidolle. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavaat siihen, että MMP inhibiittoreilla voisi olla tehoa myös malignien lymfoomien hoidossa