Mitä Riemannin zeta-funktio oikeastaan laskee? Miten tuon funktion nollakohdat syntyvät, ja mikä määrää niiden sijainnin? Onko Riemannin hypoteesi tosi vai epätosi?

Näihin kysymyksiin esitetään tässä kirjassa vastauksia uudesta näkökulmasta käsin. Kirja näyttää havainnollisesti sekä kuvin että sanoin, kuinka alkuluvulla jaollisuuden käsitteen laajentaminen alkuluvun potenssilla jaollisuuteen kompleksilukujoukossa avaa keinon vastata edellä mainittuihin kysymyksiin. Teos on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille.