Tämä julkaisu on kooste Lapin maaseudun tulevaisuus muutosjoustavassa yritystoiminnassa (LATU) -hankkeen aikana tehdyistä tutkimuksista, joilla on kuvattu Lapin maaseudun nykytilaa neljästä erilaisesta näkökulmasta. Ensimmäisessä artikkelissa kuvataan Lappia maaseudun elinkeinotoiminnan mahdollistajana, toisessa lappilaisia kyliä mahdollistavana toimintaympäristönä. Kolmas artikkeli kuvaa Lapin maatilojen nykytilannetta Lapin maatiloille tehdyn kyselyn valossa ja neljäs ilmastomuutoksen vaikutuksia nurmikasvituotantoon ja lappilaiseen maatalouteen. Lapin maaseutua leimaavat muuta maata voimakkaammin luontoon tai siihen läheisesti liittyvät elinkeinot: kaivostoiminta, maatalous, porotalous, metsätalous ja kalastus. Lapin maataloudelle on ollut tärkeää, että komissio on sallinut Suomen maksaa tuotantoon sidottua tukea tarkoin määritellyillä poikkeuksilla. EU tulee todennäköisesti myös jatkossa osoittamaan ymmärtämystä Suomen pohjoisten alueiden erityisoloja kohtaan. Erityiskohtelu synnyttää suurimmat jännitteet eri alueiden tuottajien välille Suomessa, mikä on yksi Lapin maatalouden tulevaisuuden haasteista. Hyvinvoinnin ja vaurauden lisääntyessä annetaan yhä enemmän arvoa sellaisille aineettomille hyödykkeille, jotka liittyvät maaseudun tilaan, väljyyteen, rauhaan ja hiljaisuuteen sekä mahdollisuuteen liikkua luonnossa ja kokea vuodenaikojen vaihtelu. Tässä tapauksessa maaseudun muuttunut rooli on Lapin tulevaisuuden kannalta myönteinen asia. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan Suomen ilmaston, varsinkin talvien olosuhteisiin. Maan eteläisempiin osiin verrattuna muutos on hieman voimakkaampi Pohjois-Suomessa, jossa keskilämpötilojen nousu aiheuttaa ääreviä sääilmiöitä. Helteet voivat lisääntyä rajustikin ja talven kireimpien pakkasten odotetaan lauhtuvan selvästi. Olosuhdemuutokset voivat edistää pohjoisessa uusien lajien viljelyä. Valo-olosuhteet eivät muutu vuodenaikojen pituuksien muuttuessa, mikä on rajaava tekijä, kun uusia kasveja jalostetaan lämpeneviin olosuhteisiin. Maaseudun kylissä on paljon käyttämätöntä potentiaalia, kuten luontoon, matkailuun, elintarviketuotantoon, erilaisiin kädentaitoihin ja kiinteistönhuoltoon liittyvää osaamista. Potentiaalin käyttöönotossa kaivataan ulkopuolisia asiantuntijoita, julkisen sektorin ohjaustoimenpiteitä ja alueen toimijoiden aktivointia. Suurimmalla osalla Lapin harvaanasutuista alueista on ongelmia tieto- ja puhelinverkon toiminnassa ja muuhun infrastruktuurin ylläpidossa, jotka estävät paikoin yritystoiminnan kehittämisen. Lisäksi kylien asukkaat kokevat mielipiteellään olevan vähän merkitystä kylien asioista päätettäessä. Lapin maatiloilla on voimavaroja ja halua kehittää toimintaansa. Kehittämishalu kytkeytyy yrittäjän osaamiseen ja tilan muihin resursseihin. Lapin maaseudulla on suuri joukko lopettamishaluisia tiloja, ja maatilayrittäjien ikääntyminen vaikuttaa merkittävästi tilarakenteen kehitykseen. Artikkeleissa esiin tulleisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin tulisi tarttua tutkimuksen, neuvonnan, viranomaisten, elinkeinojen harjoittajien ja kylien asukkaiden tiiviissä yhteistyössä. Yhteisenä päämääränä ovat menestyvät lappilaiset lähitalousalueet, joissa yrittäjät ja muut ammatinharjoittajat ovat tunnistaneet voimavaransa ja hyödyntäneet muutoksen mahdollisuudet.
