Julius Krohnin ylioppilasvuosien (1853-1860) kirjeet vanhemmilleen ja hyvälle ystävälle, Kaarlo Slöörille, tuovat ilmeikkäällä tavalla esille nuoren miehen kehityskaaren epävarmasta viipurilaisesta lukiolaispojasta elämänsä tärkeimmät päämäärät löytäneeksi maisteriksi. Teoksessa lomittuvat niin helsinkiläinen ylioppilaselämä rientoineen kuin Krohnin pohdinnat suomen kielen aseman edistämisestä ja kirjallisista pyrinnöistä. Krohn kirjoittaa arjestaan ja ajatuksistaan Helsingissä ja suomenkielisen kansan parissa Kaavilla ja Rautalammilla. Myös koti Viipurissa ja huvilaelämä läheisessä Kiiskilässä tulevat esille. Kirjeet valottavat kiinnostavalla tavalla kulttuurifennomanian keskeisen vaikuttajan nuoruusvuosia ja sitä aatteellista ilmapiiriä ja esineellistä ympäristöä, jossa suomenkielisen kirjallisuuden esitaistelijat elivät.
Kirjeet Kaarlo Slöörille Julius Krohn kirjoitti suomeksi ja niiden kielessä on nähtävissä alkujaan saksankielisen Krohnin vankka pyrkimys suomenkielisen kirjallisen ilmaisun harjoitteluun ja vaalimiseen. Kirjeet vanhemmille ilmestyivät ensimmäisen kerran 1918 Helmi Krohnin toimittamina ja saksan kielestä kääntäminä. Suomennos tuo esille omalle ajalleen tyypillisiä kielenkäytön piirteitä.

Kääntänyt: Helmi Krohn