Tutkimus Suomen mineralogian isästä ja geologian esi-isästä valtioneuvos Nils Gustaf Nordenskiöldistä (1792–1866) avaa näkymän 1800-luvun alkupuoliskon suomalaiseen tiede-elämään. Teoksessa kuvataan toisaalta Nordenskiöldin pyrkimyksiä kotimaisen malmintuotannon tehostamiseen ja omavaraisuusasteen nostamiseen ja toisaalta hänen ulkomaista tutkijaverkostoaan ja lukuisia matkojaan Venäjälle ja Ruotsiin.

Useiden vierailujen kohde oli myös Iso-Britannia, jonka Nordenskiöld tunsi itselleen läheisimmäksi maaksi: jo 1823 hänet kutsuttiin The Geological Society of Londonin ulkomaiseksi jäseneksi. Nordenskiöld ainoana suomalaisena sai mahdollisuuden osallistua ensimmäiseen teollisuuden maailmannäyttelyyn Lontoossa 1851 ja tuli samana vuonna ensimmäisenä suomalaisena kutsutuksi arvovaltaisen British Association for the Advancement of Sciencen ulkomaiseksi kirjeenvaihtojäseneksi.