KTM Arno Kourulan kansainvälisen liiketoiminnan aineeseen kuuluva väitöskirja “Company Engagement with Nongovernmental Organizations from a Corporate Responsibility Perspective” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa perjantaina 30.10.2009. Väitöskirjan otsikko suomeksi on: “Yritysten ja kansalaisjärjestöjen suhde yritysvastuun näkökulmasta”. Väitöskirjassa tutkitaan yritysten ja kansalaisjärjestöjen suhdetta. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten yritykset johtavat tätä suhdetta yritysvastuun näkökulmasta. Yhteiskunnan sektorien rajat hämärtyvät Yritysten, hallitusten ja kansalaisjärjestöjen suhde on muuttumassa ja valtion, markkinoiden ja kansalaisyhteiskunnan rajat ovat hämärtymässä. Monikansallisten yritysten ja kansalaisjärjestöjen lukumäärä kasvaa ja ne ovat kasvaneet suuremmiksi, kansainvälisemmiksi ja vaikutusvaltaisemmiksi toimijoiksi. Samalla yritykset ovat enenevässä määrin kiinnostuneita sidosryhmäjohtamisesta ja yrityksen sosiaalisen ja ympäristövastuun määrittelystä. Tämä on johtanut uudenlaisiin osallistamismuotoihin yritysten ja kansalaisjärjestöjen välillä. Kourulan väitöskirja tuo uutta tietoa näistä osallistamismuodoista. Kansalaisjärjestösuhteiden johtamiseen enemmän strategista ajattelua ja tulosten mittaamista Väitöskirjassa tarkastellaan kvalitatiivisten tapaustutkimusten kautta yritysten motiiveja, strategioita, organisaatiorakenteita, työkaluja ja tuloksia, jotka liittyvät kansalaisjärjestöjen osallistamiseen ja vastuulliseen ostotoimintaan. Case-yrityksinä ovat H&M, Ikea, Kesko, Nokia, Stora Enso ja Unilever. Kourula esittää, että yritysten tulisi ymmärtää kansalaisjärjestösuhteet kokonaisvaltaisemmin ja strategisemmin, omaksua portfolio-malli yhteistyöstrategioiden ja -muotojen suhteen ja parantaa yhteistyön taloudellisten ja yhteiskunnallisten tulosten mittaamista. Lisäksi yritysten tulisi ymmärtää kansallinen institutionaalisen konteksti ja kansalaisjärjestöjen paikallinen rooli kehittäessä kansalaisjärjestösuhteita. Sidosryhmäjohtamisen ja yritysvastuuohjelmien kehittämisestä on paljon etua erityisesti monikansallisille yrityksille yhteiskunnallisen legitimaation, oppimisen sekä riskien ja maineen hallinnan kehittämisessä ja operationaalisen tehokkuuden parantamisessa.