Hämeen linnaa koskevissa tutkimuksissa on keskitytty keskiaikaan ja 1500-lukuun ja selvitetty erityisesti linnan rakennushistoriaa. Sen sijaan 1700-luku ja erityisesti kustavilainen aika on lähes täydellisesti sivuutettu.

Hämeen linna koki lyhyen renessanssiajan kustavilaisen ajan alkupuolella. Linna nähtiin Ruotsin valtakunnan itäosan puolustuksen kannalta merkittävänä. Vuonna 1771 valtaan noussut kuningas Kustaa III määräsi uuden päämajoitusmestarinsa Axel Magnus von Arbinin laatimaan linnoitussuunnitelman. von Arbin teki myös kaupungin uuden paikan asemakaavan.

Kirja hakee vastauksia kysymyksiin

- Mikä oli Hämeen linnan asema ja merkitys Ruotsin strategiassa kustavilaisella ajalla ja miten se muuttui?

- Minkälaisia linnoitussuunnitelmia von Arbin Hämeen linnaa varten laati ja kuinka ne suhteutuivat toisiinsa ja mikä rooli kaupungilla oli von Arbinin suunnitelmissa?

- Mistä rakennusaineet hankittiin, ketkä olivat linnoittamassa, kuinka linnoitustyöt vaikuttivat Hämeenlinnan lähiympäristöön

- Valmistuiko linnoitus Ruotsin aikana vai tekivätkö venäläiset sen valmiiksi?