Kansallisteatterin asema poliittisena vaikuttajana ja sen sisäinen vallankäyttö avautuvat tässä teoksessa jännittävällä tavalla arkistolöytöjen ja alkuperäislähteiden uuden luennan myötä.
Hanna Korsberg valottaa kirjassaan Suomen Kansallisteatterin historian vaiettuja aiheita. Hän esittää uuden tulkinnan Kansallisteatterin toiminnasta ja asemasta 1930-luvulta 1950-luvun alkuun ja kritisoi siloteltua tapaa, jolla aikakauden tapahtumista on toistaiseksi kirjoitettu.

Tutkimus osoittaa, että perinteisesti itsensä valtion virallisesta politiikasta riippumattomaksi taidelaitokseksi mieltänyt Kansallisteatteri otti toiminnallaan aktiivisesti kantaa 1940-luvun poliittisiin muutoksiin, eri tavoin eri tilanteissa: sotavuosina teatteri osoitti Saksa-myönteisyyttä ja 1948 Neuvostoliitto puuttui sen ohjelmistoon. Samaan aikaan teatterin sisäiset valtataistelut johtivat siihen, että päätöksenteossa vahvassa asemassa olivat pääjohtaja Kaliman sijaan Kansallisteatterin näkyvissä yhteiskunnallisissa asemissa olleet johtokunnan jäsenet. Teatterin arkea hämmensivät myös voimakkaat näyttelijöiden työtaistelut.

Hanna Korsberg on teatteritieteen tutkija ja opettaja Helsingin yliopistossa. Tässä väitöstutkimuksessa hän avaa teatterista, politiikasta ja historiasta kiinnostuneelle lukijalle uusia tapoja tarkastella jälkimaineen rakentumista ja teatterihistoriaa.