Aino Kontula
Aino Kontula
Aino Kontulan esikoisteos on rankka, mutta mustalla huumorilla reilusti maustettu opettajan päiväkirja. Se kuvaa nykyperuskoulua yhden vuoden ajalta. 600 000 peruskoululaisen vanhemmilla – ja muillakin suomalaisilla – olisi aihetta päivittää tietonsa nykyisestä koulumaailmasta. ”Tutkimuksen mukaan suomalainen peruskoulu kuuluu maailman parhaimpiin – minkälaista menoa muualla mahtaa olla?” Aino Kontula ihmettelee.
Jokaisen lukukauden alussa lopetetaan kiusaaminen, tupakanpoltto, nuuskaaminen, huumeet, syljeskely ja graffitein töhriminen... Joka syksy laaditaan opettajainkokouksen valtavan yhteishengen nostattamana uusia sääntöjä. Joskus innostutaan todella ja silloin päätetään lopettaa peruskoulun käyttökelpoisin sana iankaikkisesti. Mutta vittu on ikuinen.
Matematiikan lehtori Tuominen on valinnut aamunavaukseen oman lempikappaleensa ja saa Samin tunkemaan sormet korviin ja vetämään villapipon syvälle hartioihin: ”Voi ei, heti aamulla tollasta paskaa!” Samilla ei ole helppoa. Poika oli syksyllä yhden viikon kateissa, etsittiin poliisin ja koirien kanssa. Sitä ennen hänet oli köytetty ilmastointiteipillä valaisinpylvääseen [...] Tiedemies Antti tietää, että Samilla on kova kotikuri. Tekoisä uhkailee ja äiti on töissä mielenterveystoimistossa, Antin mukaan ”ehdottomasti väärällä puolella tiskiä”.
Saara pukeutuu nykyään kokomustaan. Myös Saaran tukka on pikimusta. Saara käyttää mustaa kynsilakkaa, mustaa huulipunaa, mustaa luomiväriä ja mustaa kokkareista mascaraa. [...] Joku tietää (tiedemies Antti), että Saara kuuluu siihen joukkoon, joka kokoontuu säännöllisesti haudalla ja jonka ristin poikkipuu on epätavallisen alhaalla.
Aino Kontula on raisiolainen peruskoulunopettaja.
Lukunäyte:
http://www.ajatuskirjat.fi/suomi/lukunayte_rexionhomojaopettajathullui.asp