Poliisin ja syyttäjän yhteistyö rikosprosessissa alkaa tutkinnanjohtajan johdolla suoritettavassa esitutkinnassa. Syyttäjälle on säädetty oikeus huolehtia esitutkinnan riittävyydestä oman toimintansa ja rikosprosessin jatkumisen varmistamiseksi.

Yhteistyön nykytilaan ovat vaikuttaneet erityisesti tehdyt muutokset lainsäädännössä ja organisaatiorakenteissa. Poliisien ja syyttäjien yhteinen nimismiesorganisaatio lopetettiin ja tilalle perustettiin laajempina organisaatioina kihlakunnanvirastot. Kihlakunnanvirastojen tilalle ovat rakentuneet poliisilaitokset ja syyttäjänvirastot, joiden toiminta-alueet ovat vieläkin laajemmat. Oman lisänsä yhteistyön luonteeseen on antanut se, että julkishallinnon virastojen tulosjohtaminen ja yhteisen prosessin johtaminen ei ole ongelmatonta.

Julkishallinnon toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arvioiminen ja mittaaminen on yleisellä tasolla todettu vaikeaksi. Poliisin ja syyttäjän yhteistyö on eri ministeriöiden taholta tulosjohdettua, joten sen arvioiminen ja mittaaminen on erityisen vaikeaa. Yhteisten ja sopusointuisten tavoitteiden kehittämistä edistää avoin ja toisten roolit tiedostava vuorovaikutus.

Tutkimus tuo esille yhteistyön kehittymisessä ilmenneitä yksityiskohtia. Tutkimuksen avulla vahvistuu muun muassa olettamus, että lopputuloksen laatua kehittävät konkreettinen yhteistyö paikallistasolla sekä esimiesvirastojen aktiivinen ja yhdenmukainen toiminta. Näiden kehittämiselle on eduksi mahdollisimman yhdenmukaiset strategiset linjaukset. Esitutkinnan laadulla on myös oma merkityksensä rikosprosessin laatuun ja osaltaan myös sen nopeuteen.