Yleensä sukeltaja näkee merenpohjassa kasan lankkuja ristiin rastiin. Mitä ne ovat ja mistä ne tulevat? Miksi niitä on ylipäätään rannoillamme?

Hylystä Haaksirikkoon antaa sukeltajalle perustiedot näiden arvoitusten omatoimiseen ratkaisemiseen. Kirja on tarkoitettu puulaivojen hylyissä sukeltaville ja niistä kiinnostuneille. Kirjan ei ole tarkoitus olla mikään absoluuttinen meriarkeologian lähdeteos vaan olla yksinkertainen perusteos merenpohjalla makaavasta puuhylystä. Muutamien yksinkertaisten perusasioiden sisäistäminen antaa vastauksia moniin kysymyksiin ja antaa näin mahdollisuuden hylkyjen tunnistamiseen.

Tavaran kuljettamisella meritse on pitkät perinteet, ne ulottuvat vähintään 3000 vuoden taakse, todennäköisesti huomattavasti kauemmaksikin. Haaksirikkoja on sattunut yhtä pitkään kun merelle on lähdetty.

Menestyvälle kehitykselle vesikuljetukset olivat nopein ja turvallisin tapa. Maalla ryöstetyksi tulemisen uhka oli suurempi kuin vaarat merellä, ei siksi että meri olisi ollut turvallinen. Vesillä laivoja kohtasi useita vaaroja kuten myrskyt, sumut ja vedenalaiset karit. Puutteelliset kartat ja alkeelliset merenkulkutaidot myötävaikuttivat moneen haaksirikkoon.

Itämeri ja erityisesti suomen rannikko on ainutlaatuinen. Etelälounaasta vallitsevat tuulet painoivat hiljalleen purjehtijoita suomen rannikolle, jossa erittäin karikkoinen saaristo on pitänyt huolen vedenalaisten kohteiden runsaasta kertymisestä. Lisäksi täällä on ihanteelliset olosuhteet hylkyjen säilymiselle, joten näitä on myös vesiltämme runsaasti löydetty. Suurin osa suomessa sukeltavista urheilusukeltajista on joskus vieraillut puulaivan hylyssä. Normaalisti sukeltaja näkee pohjassa vain kasan lankkuja ristiin rastiin kuitenkaan ymmärtämättä niistä juuri mitään.