Amppari, lavarunoutta, tankaa ja sanasotaa avautuu lukijoilleni luontoläheisenä. Pälkäne juhli paikkakunnan kuuluisuutta Medelplania, aapista on käsissään pitäneet lukijat, lumpeenkukka on pitäjän vaakunassa, siinä roppakaupalla runooni sytykkeitä.

Kotitarveviljelijänä tarkkailin kesäkaudella kasvien kehitystä ja kokeilin miten ne tankana taipuvat. Luontoa luonnollisesti osiossa katselen ja muistelen Kyllönjoen vehreyttä historian ja omien muistojen siivittämänä. Kodin lähellä retkeni Kissalammin rannoille kesällä runon syntymisen aikaan antoi aineksia lukijoilleni luonnon yltäkylläisyyttä. Eläimet ansaitsivat oman sanasotansa. Uutuutena Luovan kirjoittamisen opinnoissa lavarunous tuonut uusia tuulia.

Valkeakosken Opiston aikuisten satukurssilla Tuhkimosta löytyi tankaankin omat rivinsä. Lapsuuden maisemiin sijoittuu rakkaat muistot, miksikä nekin eivät japanilaislähtöisenä tankana Savoon sopisi, vaikka olen juurtunut rehelliseen syvällisesti pohtivaan hämäläisyyteen. En ole unohtanut matkalla väsähtänyttä autovanhusta suurella kunnioituksella. Itsekin vanhuus kolkuttelee silmissä kaihin muodossa. Halusin paikan kirjani sivuille myös äidin ikävästä kertovasta runosta, jonka sanoma on muuttanut muotoaan kaipaukseksi vuosikymmenien aikana.

31.10.2019 Laitikkalassa Anneli Kivelä