Esikoisteoksessaan Uimisesta, vedestä ja ihmisistä Kirsi Marttinen pohtii, onko kaikki sittenkin vain hajutonta, väritöntä ja mautonta vettä. Riisutuissa ja eloisia mielikuvia heijastavissa runoissa kaikki palaa lopulta veteen. Kokoelman läpi uidaan eri elämänvaiheissa ja tunnelmissa ja ihmisyys virtaa uima-altaista lapsivesiin ja sateettomista autiomaista koleille merenkurkuille. Ovatko pilvet meille kaikille kohtuullisia? Entä voimmeko luottaa ikuiseen veteen?

Kirsi Marttinen (s. 1962) on työskennellyt ihmisten kanssa, ensin sosiaalityöntekijänä ja nykyisin yrittäjänä työnohjaajana. Vapaa-aikanaan hän ui ja kirjoittaa, eikä tiedä kumpi niistä on tärkeämpää.